Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.

11.2.2011

Uskaltaisinko?


Uskaltaisinko
- heittäytyä odottamaan kevättä?
- uskoa huomiseen ja siihen että asiat järjestyvät?
- luottaa että elämä kantaa?
- uskoa että apua löytyy?

Toivon, mutta ehkä ihan vielä en uskalla.

Aamulla oli kaikilla perhosia vatsassa. Keijulla äidinkielen yo-kokeen vuoksi, muilla siksi, että oli tärkeä tapaaminen monen ihmisen kanssa. Ei tarvinnut saada kohtausta, riitti, että oli oma itsensä, sanoi, ettei näin löydy ratkaisua, että jotain enemmän tarvitaan. Meille luvattiin kolme lähetettä ja toivotaan, että joku niistä antaisi vihreää valoa mahdollisimman pian. Odottavan aika on pitkä, mutta juuri nyt on ihan pieni toivon itu pilkistämässä.

Kesän odotuksessa silkkipaperinohut unikko menneeltä keväältä. Valoa kaipaan.

*******

Välillä mietin tämän blogin jakamista kahtia, toisaalle pelkät puuhat ja touhut, toisaalle mietiskelyä ja tuntoja. Se vaan voisi tarkoittaa sitä, että päivityksiä tulisi entistä harvemmin. Kumman takia sinä käyt täällä? Toivoisitko vain jompaa kumpaa vai tätä sillisalaattia edelleen?

6 kommenttia:

Rva Pioni kirjoitti...

Tämä yhdistelmä puuhista ja tuumista toimii ja sopii ainakin minulle hyvin.

Elämä on juuri kuin tuo silkkinohut unikko. Värähtää vähästä, mutta on niin voimaa täynnä!

Tupu kirjoitti...

Tykkään tästä sillaisenaan, blogisi on niin ihana kiitos siitä.

morso kirjoitti...

Rva Pioni ja Tupu, kiitos käynnistä ja kommentista.

Mennään näillä ilmeisesti edelleen. Ehkä joku päiväkirjajuttu omalle itelle täytyy vielä rakentaa, kun ihan kaikkea ei voi nettiin tilittää. :)

Miia kirjoitti...

Minä myös pidän blogeista, joissa ei ole rajoja. Mitä tahansa haluatkin kirjoittaa, kirjoita vaan. Ei blogisi mene siitä pilalle. :)

tuike kirjoitti...

Minäkin tykkään blogeista, joissa elämä näyttäytyy sellaisena kuin se on. Välillä puuhailuja, välillä tuumailuja; jatka vaan tällä linjalla.

Mukavaa viikonloppua ja kyllä asiat järjestyvät!

Pystyraita hoikentaa! kirjoitti...

Sitähän tämä on. kun ei jaksa puuhata, voi tuumata ja päinvastoin. Välillä molempia, välillä ei kumpaakaan.

Voimia!