Lintuparvi makkaratehtaan piipussa eräänä marraskuisena aamuna.
Tuntuu siltä, että tuutistani tulee aina pelkkää kitinää, kun avaan tämän kanavan. Niinpä panen nyt hetkeksi kirjaimet ja kuvat pussiin ja palaan sitten, kun voin tehdä sen kitisemättä. Nyt menen vetämään verkkarit jalkaan ja heijastimet keikkumaan ja tungen itseni lenkille marraskuiseen iltaan.
2 kommenttia:
Toivottavasti kuulit tilhien kilinää keikkuvissa omenapuun oksissa tai ... ehkä sitten valoisampaan aikaan. Hyvä jos päsit lenkille hämärissä! Täällä istutaan syvällä nojatuolissa.
Rouva Kameleontti; Oli sen verran pimeää, ettei tilhejä näkynyt tai kuulunut, mutta lenkillä oli hyvä. Jäi jooga väliin, niin teki tosi hyvää päästä ulos.
Lähetä kommentti