Viimeistä päivää...

..lomasta on vietetty kuin viimeistä päivää. Eilen keräsin herukat pensaista, että edes jotain saisin, linnut oli syöneet jo yli puolet punaisista. Mustia ei vielä ikinä ennen ole tullut noin paljon. Tänään sitten keitin mustista mehua ja punaisista hyytelöä. Ja pesin neljä koneellista pyykkiä, vaihdoin lakanat, sitä sun tätä muuta pientä ja vielä juuri ennen saunaa asennettiin miehen kanssa kaksi aitaelementtiä paikoilleen. Tolpanperustuksiakin on vielä valamatta, mutta antaa vähän uskoa ja lisäintoa, kun jonkun kohdan saa melkein valmiiksi. Huomenaamulla pitäisi porhaltaa töihin. Mitähän sinne panis päälleen? Ja pitää mennä julkisilla, kun en kuitenkaan saanut luvattua väliaikaista parkkilupaa. :( (Duunin oma parkkis on remontissa.)

Kesän aikana olen saanut sen tilkkupinnankin valmiiksi. Viikonloppuna olisi ollut keliä kuvata se, mutta arvatkaapa tuliko mieleen valoisaan aikaan. Ja yhdet sukan on tulleet valmiiksi, ystävän pyytämät kokoa 45). Niitä inhoan niin paljon, että onnistuin jo hukkaamaan ne. Kuvaa on turha odottaa.

Tästä se arki taas alkaa.

Loma loppuu

Loma loppuu ja epävakaan nettiyhteyden kanssa onnistuin tuhoamaan tekstini... nauttikaa kuvista. Maanantaina minä siirryn töihin päiväksi ja mies aitatyömalle vielä viikoksi. Pahoin pelkään ahertavani siellä työpivän jatkeeksi. ;)

Luvattu helle jäi tulematta, mutta ollaan koitettu ottaa iisisti ja tehty vain hissukseen pikkuhommia. Aamu-uitu päivittäin, tai oikeastaan pulahdettu, +18-asteinen vesi ei houkuttele pitkiin uintiretkiin. Huomenna haen metsästä kantarelleja kyytiin ja sitten ajellaan kotiin katsomaan, millaisessa tilassa koti on kotimiehen jäljiltä.

Tall ships

Käytiin Helsingissä katselemassa purjelaivoja. Sadekuuroja, ihmisiä, köysinippuja, kanuunoita, lokkeja... Rakastuin juhlaliputettuihin laivoihin, värikkäät liput liehuivat iloisesti tuulessa päivän harmaudesta huolimatta. Monet laivoista olivat yleisöltä suljettuna miehistön vaihtopäivän vuoksi. Auki oleville oli pitkiä jonoja, mutta onneksi yhteen osuttiin sopivasti niin että päästiin kannellekin ihmettelemään.Ja kuuntelemaan brasilialaisten soittoa. - Vähän lomatunnelmaa välillä tänne työmaallekin. ;)

Pitikin siivota...

Onko teille tuttua se, että heittää pois jotain ja heti sen tehtyyään sitä tavaraa olisi kamalasti tarvinnutkin? Niin kävi taas. Kaikille lienee tuttuja koululuokkien myymät keksit, jotka tulee nelikulmaisissa muovilaatikoissa. Niitä laatikoita sitten kertyy johonkin nurkkiin lojumaan, ja aina välillä niihin hermostuu ja paiskaa ne menemään, kun just sillä hetkellä ei ole niille käyttöä. Varmaan viime talvena heitettiin pino niitä laatikoita pois, kun olivat tiellä. Nyt niille olisi käyttöä. Aidan tolppien perustuksia valaessa jää aina pieni köntti betonia yli. Sitä könttiä ei heitetä pois, vaan rouva käyttää ne haaveilemaansa betoniaskarteluun. Ja noilla karkkilaatikoilla saisi valetuksi sellaisia kivoja ja sopivan kokoisia laattoja, joille olen keksinyt käyttötarkoituksen pihalle.

Kaivelin käyttöön  askartelutarvikkeiden säilytykseen käyttämäni vanhat jäätelölaatikot, jotka eivät ole ihan yhtä hyviä, kun sivut ovat vähän pyöristetyt. 

Kuvassa vuorenkilpikokeilu. Nämä ovat siis ensimmäiseni, joten reunat on vähän kamalan näköiset. Betonikin oli seissyt varmaan jo vähän liian kauan, ja alla käyttämäni levykin oli käyristynyt, joten käyriä ovat valoksetkin. Mutta eiköhän näille joku paikka silti löydy. Seuraavan alle löytyi suorempi levy ja yritin reunoista tehdä siistimmät. Ylihuomenna näkee, miten onnistuin.

***
...murusii.. -blogissa varoteltiin riuhtomasta kättä revähdyksiin. Ei ole lihas revähtänyt, mutta joka yö aamuyöstä täällä herätään siihen, että kättä särkee ja tunto häviää samaan aikaan. :( Päivisin olo puuhatessa helpottaa välillä kokonaan, välillä melkein. Kuopankaivuu, eli saven hakkaaminen lapiolla ei tehnyt hyvää. Ainakaan pelkkä 400-burana ei auta, olisko jollain hyviä vinkkejä? Pitääkö mennä samalla panadol-burana-koktaililla, jota sairaalasta määrättiin, kun nivelsiteet oli nilkassa kipeinä?

Työleirillä

 

Ollaan "vietetty lomaa" ihan kotioloissa. Jos tätä nyt voi lomailuksi sanoa. On kaadettu puita, kerätty risuja ja hakattu halkoja. Irrotettu ämpäreistä pohjia. Nämä ovat vain sivutoimintoja. Kuvasarja kertoo, mihin suurin energia valuu; kuoppiin. Meillä on tontin takarajan aidan uusiminen käynnissä. Aidan takana kulkee normaalisti aika paljon koiranpissattajia, joten aita on tarpeen. Vanha aita on joka talvi kaatunut jostakin kohdasta lumen painosta huonojen perustusten ja liian kevyen rakenteen vuoksi. Lisäksi se alkoi olla jo ihan laho, mikään tehkohengitys ei enää riittänyt. Vanha purettiin pois, palat on pinottu etupihalle. Sitten oli vuorossa tilan raivaus uudelle aidalle. Nyt on menossa kuoppien kaivuu tolppien perustuksille. Suurin osa kuopista on täynnä ristikkäisiä juuria, niiden poistaminen ei ole ihan kevyttä eikä nopeaa puuhaa. Iltaisin väsyttää niin, ettei paljon mitään enää jaksakaan. Ensimmäinen perustus valettiin viikonloppuna kokeeksi, ja se onnistui yllättävän hyvin. Kaksi viimeistä kuoppaa on kesken (kuudestatoista), sitten päästään niiden täyttämiseen.

Pohjattomat ämpärit valumuoteiksi oli rautakaupan myyjän vinkki. Ihan kivat, mutta 16 ämpärin tuhoaminenkin otti aikansa. ;)

Toivotaan, että valut saadaan tehdyksi ennen sateiden alkua. Tällä hetkellä sateen suhteen on kahtalaiset fiilikset. Meillä on satanut niin vähän, että nurmi kuivuu ja maa halkeilee marjapensaiden alta. Pihan kasteluun käytetty oma kaivo on niin kuiva, ettei vettä nouse kasteluun pumpulla. Maksullista vettä ei kasteluun raaskita käyttää.

Uusi aita tehdään rautakaupan elementeistä, jotka on valmiiksi maalattu, onneksi. Tolpat joudutaan viimeistelemään ja maalamaan itse, valmiit tolpat olivat kaupasta lopussa. Maalausurakan suhteen sateiden tulo vähän huolettaa.

Ensimmäisestä valusta jäi hiukan betonia yli, käytin sen betoniaskartelukokeiluihin. Niistä kuvia sitten joskus, kun ehdin kuvata ne. Eivät täysin onnistuneet, betoni oli jo seissyt hiukan liian kauan. Seuraavina valupäivinä valmistelen omat valujutut varmuuden vuoksi etukäteen valmiiksi, että saan ylijäämät suoraan käyttöön ilman ylimääräistä odotusta.

Viimeisen kuvan kukkakärpänen yritti epätoivoisesti imeä mettä terassin pöytäliinan kukkakuvioista. Höpsö.

Veden äärellä

Muutama päivä mökkiloman vietettiin vaihtelevissa säissä. Mökillä tärkeintä on vesi ja alati vaihtuva maisema. Samalta laiturilta otan kuvia yhä uudestaan, kyllästymättä, maisema sama, mutta silti joka kerta erilainen. Nyt olisi tarkoitus teettää yhdestä kuvasta suurennus työhuoneen seinälle, auttamaan pieniin minirentoutumisiin talven pimeimpinä päivinä.