Hajanaisia tapahtumia ja aatoksia

Viikonloppu vierähti laulaen kuoron harjoitusleirillä. Oli antoisaa paneutua konserttiohjelmiston hiomiseen ja sävelpuhtauteen, kun perusstemmaopettelu on jo takana. Äänikin kestää paremmin, kun ei tarvitse koko ajan kurkulla etsiä oikeita ääniä. Muutenkin koko leirin ilmapiiri oli poikeuksellisen mukava.


Pari lumakuvaa räpsyttelin leiripaikan pihalta. Pitkiä lenkkejä en uskaltautunut tekemään, kun uuden lumen alla oli melko sileä jää. Pitäisi ilmeisesti ostaa jotkut nastapohjaiset kengät, joita näytti aika paljon olevan jo lauluseuralaisten jaloissa. Kovasti kehuivat.

Kotiin palatessa odotti ikävä yllätys. Lähistöltä on vesijohto poikki, eikä vettä tule. Illan suussa tuotiin vesisäiliö kadun kulmaukseen. Siitä saa hakea vettä iltateehen ja hampaanpesuun, mutta vessan vetämiseen sitä ei voi raahata. Toivomme tilanteen korjautuvan huomiseen mennessä. Onneksi kuitenkin on kaupungin johdossa vikaa eikä omat putket jäässä.

Vein esikoisen junalle. Asemalaiturilla tuuli niin, että takapuoli meinasi jäätyä. Alkaa tähän lähtemiseen vähitellen tottua, mutta joka kerta on yhtä iso ilo kun hän tulee käymään. Juna-asemakeikan jälkeen kaivoin oman autoni lumikinoksesta esiin huomisaamua varten. Ja putsasin sitten ne lumet kasaan. Nuorempi oli onneksi tehnyt lumityöt päivällä poissa ollessamme. Emme varmaan olisi muuten päässeet taas kotiin, kun olisi ollut korkea auravalli portin edessä.

Tapasin viime viikolla ortopedin. Olkapäässä on rakenneongelmaa, joka kannattaisi operoida - ainakin hänen mielestään. Sitä ennen pitäisi kuitenkin saada tuo jäätymän aiheuttama liikerajoitus jumpatuksi kokonaan pois, ettei se operaation seurauksena uusiudu. Eli kipittelenpä tästä taas fysioterapeuttini hoiviin. Jaehkä kuulostelen vielä johonkin toiseen suuntaan, mitä mieltä noista olkapäiden operoinneista ollaan.

Joulukuusi ja adventtivalot loistavat meillä edelleen. Taidan tänään nyhtää tähtien ja vastaavien pistokkeet irti seinästä. Ulkovalot saavat palaa vielä ainakin tammikuun, mutta nämä selkeämmin jouluiset saavat jo sammua. Voi olla, että kuusen purkaminen jää ensi viikonloppuun, tänään ei enää viitsi ryhtyä ja viikolla on taas iltaisin kaikenlaista menoa.

Ensimmäinen täysi työviikko edessä. Pitäisi olla iloinen, että on työpaikka, mutta kyllä jotain lisämotivaatiota jostain pitäisi kaivaa, että taas innostuisi tästä tekemisestä.