Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.

7.11.2017

Ompelen, siis olen olemassa



Ompelukoneeni kävi huollossa. Viipyi siellä pitkähkön ajan (3 vkoa). Tuli korjatuksi ja huolletuksi. Hain hänet eilen kotiin, ja heti illalla ryhdyin puuhaan, jota olin suunnitellut pitkään. Ja oi iloa, kone hyrrää tasaisesti ja miellyttävällä äänelläkin.

Nykyisessä kameralaukussani ei ole erillisiä lokeroita tarvikkeille; lisäsalama, objektiivit ja muut kolisevat keskenään epämiellyttävässä sekamelskassa. Salamavalolle on oma suojuksensa ollut jo alusta lähtien, mutta objektiivit kaipasivat suojaa. Puhkikuluneiden farkkujen lahkeita, tilkkupeitosta yli jäänyttä bambuvanua, vuoriksi samaisen peiton taustakankaan jämää. Tikkasin ne yhteen tuollaisella vinossa olevalla salmiakkikuviolla (pystytikkaukset ei näy kuvassa kunnolla) ja yläreunaan tuli sitten tuo sulku "kuristuskappale" samasta vuorikankaasta ilman vanuja, että se mahtuu suppuuntumaan. Nyöriin aion hankia vielä ne jousella toimivat sulkunappulat, niin ehkä on helpompi käsitellä ja riittää lyhyempi nauha. (Nauhatkin oli jotain ylijäämänaruja jotka laatikosta kaivelin.)

Ihan kaikki kulmat ei ole suorassa, eikä pohjan saumat suorassa toisiinsa nähden, mutta ne ei näy mihinkään, enimmän osa aikaa nää pyörii siellä kameralaukussa pehmusteene, eli täyttää tehtävänsä. Korkeampi olisi saanut ympärysmitaltaan olla puoli senttiä väljempi, mutta toimii noinkin.

Josain välissä ehkä vielä pussukka laturille johtoineen. Vara-akulle ja lisämuistikortille laukussa sentään on pienet omat taskut.