Joskus onnistaa - joskus ei

Suurin toivein kipitettiin esikoisen koulun pihalle tänään. Koulussa on siivouskampanja tulevan remontin alla ja pihalla kaksi isoa lavaa, joilta lapsi oli tehnyt löytöjä eilen. Ei oikein napannut. Oli kertynyt paljon oikeaa roskaa niiden mahdollisesti mielenkiintoisten tavaroiden päälle. Jotain kankaita oli, mutta niin kaukana, että ilman apuvälineitä ei päästy käsiksi. Rikkinäistät tavaraa ja muuta ihan oikeasti roskiin joutavaa. Yhden nro 6 virkkuukoukun pelastin ja pätkän köyttä.

Huomattiin samalla, että koulun lähistöllä olikin taas jokakeväiset maalaismarkkinat. Tehtiin pikakierros, ja löydettiin kaksi jakkaraa keittiöön. Saman hintaiset, kuin askon keikkujakkarat. Tukevat, täyttä tammea ja just sellaiset, mitä olen pitkään etsinyt. Sitten kurkittiin vielä kierrätyskeskukseen, josta nappasin pari kahvikupin aluslautasta kukkapurkkien alustoiksi (á 10 snt). Lapsi löysi pari vaatetta ja levyä.

Pihalla leikkasin taas nurmen ja naputtelin puretun perunalaarin paloja istutuslaatikoiksi. Noita mahtuisi enemmänkin, pitää koittaa keksiä jostain lisää sopivaa puutavaraa. Pihalla kukkii. Kirsikka alkaa varmaan kohta olla ohi, omenat vasta aloittelee. Sireenitkin aukenevat vähitellen ja kielot ovat kauneimmillaan, jättilaukat nupulla. Viime kesänä perustamani penkki olisikin pitänyt tehdä peilikuvakseen; nyt on eteläreunassa korkeimmat kukat. Miksiköhän en sitä viime kesänä tajunnut?

Itävalta, kirkot

 

Kirkkoja ja luostareita Itävallassa piisaa. Pienempiä ja isompia. Paljon mahtipontisia kullalla silattuja barokkikirkkoja. Itseäni puhettelevat enemmän ne pari barokkia vanhempaa ja uudempaa, rouheampaa, vähemmän kullattua tapausta, joihin osuimme.

Itävalta, maisemaa

Sää ei aina suosinut - tai miten sen nyt ottaa. Meille satoi kohtuullisesti ensimmäisenä päivänä, kun reissattiin bussilla. Niinpä maisemakuvat on suhteellisen hämäriä, mutta ehkä niissä on sitten enemmän tunnelmaa. Tonavan rantaa ajettiin aurinkoisemmassa säässä, mutta silloin taas oli vaikeampaa saada maisemakuvia (puita ja puskia enemmän tien varressa). No, ja Itävallassa on paljon meluseiniä moottoriteillä, joten välillä näkymä oli vähän rajoitettu. :)

Itävalta, väri-iloa ja herkkuja

Kukkakioskeja, kauniita ja värikkäitä, kukkakauppojakin paljon. Ja torttuja ja muuta makeaa monen muotoista. Hedelmäkojuja. Kaikista iloa silmälle.

Itävalta, taide

Taidetta eri paikoissa: liikenneympyröissä, kirkkojen ympärillä (ja kirkoissa), toreilla, kaupungilla, siltojen pylväissä. Uutta, vanhaa, abstraktia, esittävää... En ota yleisemmin kantaa näihin, toseksi alin veistos, joka on tyhjä poimuileva kaapu, oli kuitenkin erityisen vaikuttava.


Salzburgilaisille voi olla kateellinen; säätiö lahjoittaa kapungille vuosittain yhden modernin taideteoksen.

välipalaksi kuvia pihalta

Lisää Itävaltaa odotellessanne muutama pihakuva. En itse kasvata tulppaneja. Usein ne eivät kuki edes ensimmäisenä kesänä, ja toisena eivät enää ainakaan. Edellisen asukkaan jäljiltä kukkapekeissä kukoistaa kumminkin edelleen muutama kaunotar. Ertyisesti pidän tuosta punaisesta keltaisin viiruin ja keltaisesta, jossa on ihan pieni punainen viiru. Ja nousevat saniaiset ovat uskomattoman hienoja.

Perjantai-iltaa on vietetty rauhallisissa merkeissä kotona. Maanataina poissaollesamme riehunut 'mysky' taitaa laantua. Enää tarvitsee saada osapuolet nokakkain, mikä aikataulullisesti onkin vähän haastavampaa.

Jos huomenna menisin hakemaan vielä muutaman kesäkukan taimen ja sitten riehuisin lapion kanssa loppupäivän rikkaruohopenkin kimpussa. Vaihtaiskohan Isomörkö ruohonleikkuriin öljyt? Alkaa olla jo aika pitkää kasvustoa.

Oikein leppoisaa ja lämmintä viikonloppua kaikille.

Itävälta, päällimmäisenä mielessä:

1. Toinen toistaan upeammat kirkot. Kuvassa "upein" = kullatuin, eli Melkin luostarin kirkko.

2. Sade. Kun kuoro reissaa keväällä, saadaan takuuvarmasti kurjaa keliä. ;) Toisaalta myös erilaisia kuvia. 

3. Ei pelkkää sadetta, matkan varrella myös valoilmiöitä. 

4. Maisemat. Tässä näkymä Wachaun laaksosta. 

5. Hundertwasser Haus, Wien. <3

5. Ne pakolliset Mozart-kugelnit. ;)

6. Välittömät ja ihanat ihmiset, joiden kuvia en julkaise, kun en lupaa kysynyt. Itävältalaiset ovat täsmällisiä ja jossain määrin hyvin virallisia ihmisiä, mutta silti samaan aikaan hyvin sydämellisiä ja ystävällisiä.

Laulettu on taas ja pakkohan sitä oli sunnuntaina nostaa yhdet lasit kuohuvaa maailmanmestaruudellekin. Kuvia tuli tuhatkunta, joten en nyt osaa vielä päättää, tuleeko niitä enemmän tänne blogiin. Voi olla, että viikonloppuna innostun värkkäämään muutaman teemapostauksen.

Ulkoilmaelämään siirtymässä

Eilen töistä lähtiessä huomasin, että parkkipaikan reunalla olevassa puussa istui mustarastas. Se vain vihelteli pikkuvihellyksiä, joten en ottanut videota, mutta muutaman kuvan nappasin. Onneksi lauelelevat kotinurkilla. Silloin taas ovat yleensä niin kaukana, ettei saa kuvaa otetuksi.

Pihalla tapahtuu paljon, ihan itsestään.

Pionit kasvaa...

tulppaanit kukkii...

 

kuten balkaninvuokkokin. 

Omenapuun silmut alkavat aueta

ja jättilaukoissa on jo nuput.

Olen myös puuhannut pihalla. Haravointia riittää, kun sammal alkaa irrota. Aloitin rikkaruohojen valtaaman vattupenkin kääntämisen jotakin oikeaa tavaraa kasvavaksi penkiksi. Leikkelin ruusuista talven palelluttamat ja katkomat osat pois ja ripustelin köynnöstävää tukiin. Kun säiden säätäjä ei ole suonut kunnon sateita, piti panna letkulla sadettaja päälle viime syksynä uusitun nurmikonosan kasteluun. Kielotkin näyttävät olevan nousemassa. Viime syksynä siirtämäni päivänliljat ovat edelleen hukassa. En kerta kaikkiaan tajua, mihin ne lykkäsin. ;)

Keiju ja Humalasalko lähtivät eilen rahtilaivalla Saksan kautta Tanskaan. Äidit aina huolehtii, miten lapset oikein pärjää, mutta kai ne pärjää. Järkeviä nuoria, ja toisiaan tasapainottavia. Punaiset rinkat keikkuen painuivat matkoihinsa, jännittyneinä ja innokkaina. Kohtele heitä hyvin, maailma. :)