Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.
23.9.2012
...että sellainen sunnuntai
Yleisesti ottaen olen nykyisin sitä mieltä, että marmattamisen jätän blogissa väliin. Tänään on kuinenkin ollut jotenkin sellainen päivä, että olisi saanut koko päivä jäädä puolestani väliin ja teen poikkeuksen.
Aamupäivä oli ok. Keskusteltiin miehen kanssa kuvista ja tauluista ja niiden tulevasta asettelusta seinille. Päästiin jossain määärin jopa yksimielisyyteen. Sitten todettiin, että tiettyjen asioiden saaminen seinälle edellyttää sitä, että verhot on paikoillaan, eli mars verhokauppaan. Kaupassa oli aikamoista vääntöä siitä, mitä halutaan, mentiin ajatuksissamme aika paljon ristiin. Pidettiin jäähytauko (mies urheiluvälinekaupassa, minä astiaosastolla) ja sitten ostettiin loppujen lopuksi erikoistarjousverhot, jotka kelpasivat kummallekin. Niistä pitää vielä silpaista puoli metriä ylimääräistä pituutta pois.
Ruokailun päälle meinasin heittäytyä olohuoneen sohvalle pitkäkseni, mutta kummallinen ääni keskeytti touhuni. Katosta tippui vettä nojatuolissa lojuneeseen hesariin. Ämpäri tilalle ja mies katolle. Ilmeisesti piipun pellitys on tehty vähän huolimattomasti kattoremontissa. Ottaa päähän rajusti.
Sitten rauhoittuakseni yritin mennä uimaan siksi aikaa, kun mies oli menossa hetkeksi töihinsä valmistelemaan esitelmää. Pukuhuoneen ovi oli lukossa ja koko allasosasto remontissa vielä viikon ajan.
Koko päivän jatkunut reipas sade ja siitä johtuva hämäryys ovat muutenkin pitäneet mielialaa matalahkona. Hillojen keittelyynkään en sitten saanut ryhdytyksi. Että tällainen sunnuntai. Eilinen päivä sentään oli puuhakas ja mielenkiintoinen hillonkeiton ja miehen serkkutapaamisen merkeissä.
Onneksi huomenna on uusi päivä.
(Nosturibaletti on käynnissä Jätkäsaaressa, mosaiikkimainen kuva rikkinäisen kaidepleksin kautta kuvattua Ruoholahtea.)
16.9.2012
Erilaisia satoja
Viime viikolla vietin kolme päivää seminaarissa, jossa jokaisena päivänä oli myös ekskursio. Sain joka päivä nähdä rakennuksen, jota en ollut ennen nähnyt tai käydä paikassa, jossa en ollut ennen ollut. Virkistävää, mukavaa. Kuvamateriaalista tänne blogiin suurimmaksi osin tosin poimiutuu ihan muita kuvia kuin ne, joita työmielessä räpsyttelin kameraan. :) Ehkä joku niitä taloja ja paikkojakin haluaisi nähdä. Jospa sitten joskus niitäkin. Tässä nyt kuitenkin tätä muuta kuvasatoa. Futuro oli hauska vierailukohde, suorastaan söpö. Totaalisesti oman aikakautensa tuote.
Syksy on tuonut sadonkorjuuajan kotiinkin. Omenoita on niin paljon, että olemme paniikissa. Kuuluttelen tuttavia niitä keräilemään. Ensimmäiset jo ovat käyneetkin. Toinen luumupuu tekee kuolemaa, joten luumuja tulee sen verran, kuin pystymme kuluttamaan. Omenahilloa keitin eilen neljä kiloa. Jos vielä kaksi, korkeintaan kolme satsia pyöräytän, niin sitten saa tälle tädille riittää. Kuivuri ei vielä laula, sekin on edessä. Opiskelijoille varmaan kelpaa kuivatutukin omput, kun ne on äitilästä kotoisin.
Eräänlaista sadinkorjuuta sekin, että tänään pyörittelin kompostoreiden sisuksia. Pitkään muhineet ulos ja penkkiin, lämpökompostorin sisus siihen tyhjentyneeseen jälkimuhimaan. Pesin lämpökompostorin ja siirsin sen vähän parempaan paikaan; talvella ei tarvitse enää kahlata niin pitkää matkaa lumihangessa sen luo päästäkseen. :) Kaivelin myös valkosipulit penkistä ja leikkasin viimeiset piiskut maljakkoon.
Habitaressakin piipahdin. Ostin sateenvarjoille pytyn, mutta en kiertänyt kaikkia halleja enkä ottanut yhtään kuvaa. Tärkeintä oli kierrellä yhdessä siskon kanssa.
Sauna on lämpiämässä. Mukava päätös työntäyteiselle päivälle.
4.9.2012
Syksy on selvästi täällä. Puutarha tuoksuu omenoilta. Sade rummuttaa peltikattoon. Harrastuksista viimeisenä alkoi tänään jooga. Iltaisin on pimeää. Lämpö on vielä minimissään. Niinpä pitää lämmitellä varpaita miehelle neulomissani villasukissa.
Purin kamerasta kuvia. Suurin osa oli vielä melko kesäisiä, kukkia ja nuorison muuttokuvia. Ja sitten vähän syksyisempiäkin. Mökillä vesi oli tosi korkealla, aallot löi saunan laiturille, normaalisti tuolta laiturilta ei pysty helposti kauhaisemaan ämpärillä vettä.
Omenoita on tänä vuonna paljon. Taitaa olla edessä korin asettaminen postilaatikolle, siihen omppuja tarjolle niitä haluaville.
Neljäs sukkapari on tällä hetkellä puikoilla, mutta vasta yksi pari on päätelty. Nämä menee miehelle. Lankana 7veljestä, meleerattu vihreä. 52 silmukkaa, puikot 3 tai 3,5, en enää muista. Palmikot omasta päästä, olisi voinut ehkä sommitella paremminkin, ranskalainen kantapää. Käsiala on mitä on, mutta nämä taitaa silti mennä suoraan käyttöön ilman mitään kastelemisia.
1.9.2012
Syyskuun ensimmäinen
Vietetään lauantai-iltaa mökillä kahdestaan miehen kanssa. Ulkona on pimeää. Odotetaan, koska saderintama ehtii tänne asti.
Saunasta käytiin uimassa, kaksi kertaa, kaksitoista vetoa kummallakin kerralla. Vesi ei siis ole lämmintä, muttei ihan vielä tolkuttoman kylmääkään. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna pantiin puuhellaan tulet, sillä saa helposti ja nopeasti lämmintä keittiöön. Saunan lämmitys kesti kauemmin; muuri on jo vähän viilennyt, kun liki kuukauteen ei ole kukaan sitä lämmittänyt. Lisäksi puutkin olivat aika huonoja.
Metsässä on pikkuisen sieniä, kuivahtaneita ja tuoreempia kantarelleja, pari vaaleaa orakasta. Tatteja ei näy, eikä rouskuja. Kaksi mustaa torvisientä näin. Jos aamulla ei sada ihan kaatamalla, niin käyn hakemassa sienet pois.
Töissä uuden opettelu vie yllättävän paljon energiaa. On monia asioita, joihin ei ole valmiita malleja, on vain mentävä omalla persoonalla ja vaistolla. Lisäksi vastuu on entistä isompi, joten ihan mitä tahansa ei voi suustansa päästää.
Korjautin kaksi valaisinta. Vanhoissa lampuissa on vanhat johdot. Eivät näyttäneet ihan luotettavilta, joten sähköistettiin uudelleen, että uskalletaan kytkeä niihin virta.
Sateenkaari on kahden viikon takaa, jolloin seilasimme vaihtelevassa säässä J.L.Runebergilla Porvoosta Helsinkiin. Koneella on vain joitakin kesäisiä kuvia, kamera on mukana, mutta kuvia en tänäänkään ole intoutunut ottamaan. Ehkä tässä vähitellen taas pääsee vauhtiin siinäkin asiassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)