Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.
31.7.2011
Lärpäke liehuu tuulessa
Tässä nyt se surullisen kuuluisa tunika. Liehuu pyykkitelineessä pihalla, vielä vähän ryppyisenä, mutta tätä materiaalia ei varmasti saa sileänä pysymään. ;) Kaava oma, Joka tyypin kaavakirjasta ja ostotunikasta sävellettty, sama kuin vappumekossa, mutta pikkuisen enemmän väljyyttä rinnan kohdalla. Kangas eurokankaan sekoitepellavalaarista. Liian ohutta, mutta väri on hyvä. Menekki jotain metrin luokkaa, sopivasti meni kaikki, mutta taskuihin ei riittänyt. Ehkä onneksi. Nämä koltut kaipaisivat taskuja, mutta tämä kangas on niin ohut, että taskut varmaan venähtäisi rumasti. Soilelta sain vinkin Raijan Aitan pellavista, niistä varmaan voisi tehdä sellaisen taskullisen version.
Yksi isompi, hitusen paksumpi pellava on mekkoa varten jonossa. Sitä varten muistiin:
* muotolaskokset ja sivusauma kainalossa tarkistettava,
* helman viistotusta loivemmaksi, vähempikin riittää, varsinkin pidemmässä vaattessa,
* ne taskut,
* pienempi pääntie,
* silitä kaikki käänteet ennen ompelua! (Laiskuudesta sakotetaan, lerpottavat taas tässä vihreässä.)
* seuraavaan tunkikaan voisi kokeilla sivusaumoihin halkioita.
30.7.2011
Päivän puuhia
Tänään ei onneksi ole satanut, niin kattopuuhat ovat edistyneet. Alunperin meidän piti antaa leikkimökki pois ja ostaa uusi pihavarasto tilalle. Varastot ovat mokomat sen verran arvokkaita, että päätettiin sittenkin korjata leikkimökin katto, ja mies nimesi sen virallisesti puutarhatavaravarastokseni. "Pannaan sinne sun puutarhatarvikkeet, kun olet lyhyempi, niin mahdut helpommin tuosta ovesta sisään." Joo pituudesta mahdun häntä paremmin, mutta leveys tekee tiukkaa. ;) - Ja puutarha on siis minun, ei hänen. ;) Mies on sitä nyt sitten pojan kanssa laitellut.
Iltapäiväkahvilla oli yhdistetty jälkiruoka/kahviherkku. Nam.
Ja kastelukannu pääsi aiottuun käyttöön. Ihan kivan kokoinen lasipurkki sujahti sopivasti suuaukosta sisään. :D
Kellaria kaivellessani tyhjennysmielessä törmäsin laatikolliseen nostalgiaa; lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Lituskoita näkyi juuri vähän aikaa sitten Marian blogissa säästölipasversiona minikoossa. Peikkoja on lisää erilaisia ja taalainkukon lisäksi on kaksi hevosta ja säästöpossu. Nämä säästän. Etsin juuri toista laatiokkoa, josta tiedän suurimman osan lähtevän kiertoon.
Kuvasin sen vihreän tunikan, mutta ei sitä voi julkaista. Täytyy silittää ja kuvata uudelleen. Näkyy kaikki rypyt niin hyvin, ettei kehtaa esitellä. Jospa pesen peilin huomenna ja yritän sitten uudelleen, tällä kertaa lerpake päällä eikä henkarissa.
29.7.2011
Punaisia
Tuuli katkaisi kaksi gladioluksen kukkavanaa. (Kaikkiaan niitä oli kolme, kaikki punaisia; valkeissa ja violeteissa ei näy mitään.) Laitoin ne maljakkoon, missä ovat ihan kiitettävästi jatkaneet aukeamistaan. Köynnösruusun luulin kuolleen kokonaan, mutta jossain matalalla oli vielä ripaus elämää jäljellä ja nyt on yksi piiitkä varsi ja siinä kokonainen terttu ruusuja.
Kastelukannut on löytö anoppilan autotallista. Ovat lojuneet siellä käyttämättöminä vuosikymmenet. Bongattiin ne jo keväällä, mutta unohtuivat silloin ja lähtivät mukaan nyt lomalla käydessä. Patinoituneet ja ruosteessa, mutta näyttää sisään satanut vesi pysyvän sisällä. Toinen on jostain miehen isovanhempien kesäpaikasta periytynyt. Kastelukäyttöön nämä ovat liian pieniä, joku kukkamaljakkotyyppinen ratkaisu näistä varmaan tulee. (Ehkä lasipurkki sisään ja sinne vedet, kukat tuskin tykkää ruostevedestä.)
Ommeltukin on, mutta en ole ehtinyt kuvata sitä.
26.7.2011
Porvoo
Tänään Porvoossa:
Kuunneltiin urkumusiikkia kirkossa ja muistettiin Norjalaisia.
Ihailtiin pääskyjen syöksyilyä taivaalla.
Syötiin vanhassa suola-aitassa ja juotiin kahvia vanhassa paahtimossa.
Katseltiin valokuvia samaisessa paahtimossa.
Nuuskittiin kauppoja (mm. lankoja tee-tee:ssä, ostamatta silti).
Koluttiin kolme kirpputoria saaliina yhdet housut Keijulle.
Taivasteltiin hintoja: kirpputorilla rikkinäinen Arabian lautanen 10 €, vanhan tavaran kaupassa emalikattilat yli 50 €.
Hermostuttettiin mies pysähtymällä tutkimaan näyteikkunoita. :)
Ja tietysti kotiin lähtiessä makeita tuliaisia siitä pakollisesta kaupasta.
25.7.2011
Kotimaisia keksintöjä
Tämä ensimmäinen ei kuulu niihin. ;) Näpräsin itselleni helmet terassilla eilen. Valmis pituus n. 140 cm, nyöriä kulu 4 m ja helmiä kasa. Helmet olivat pienempiä kuin tilatessani luulin, mutta ihan ok kokoisia kuitenkin. Kuvittelin tekeväni sellaista räväkämpää korua, mutta aika maanläheinen tämä taitaa olla. (Ja ne helmet lähtikin sitten tänään tyttären kaulassa kaupungille.)
Ne keksinnöt sitten. 'Järkevä' ihminen tietysti helmiaskartelee terassin portailla. Olin laittanut helmet turvallisesti tarjottimelle ja nauhapuolan ämpäriin. Touhutessani onnistuin potkaisemaan tarjotinta niin, että varmaan puolet helmistä sinkoili ympäriinsä. Ja osa tietysti rappujen raoista niiden alle. Kyselin mieheltä apua kalastukseen, mutta mokoma vain sanoi, että ruuvaa rappulaudat irti ja poimi (osa ruuvien vääntökoloista on kulunut pyöreiksi). En ruvennut moiseen. Hetken rapunrakoon tiirailtuani hain kukkakepin, laitoin kaksipuoleista teippiä sen päähn ja kalastin helmet ylös. Pari kappaletta taisi jäätä sellaiseen katveeseen, ettei niihin päässyt käsiksi, kaikki eivät välttämättä edes näkyneet. Äitini tapaa sanoa, ettei mikään ole niin viisas kuin insinööri. En ole insinööri. Minun versioni on: Mikään ei ole niin viisas kuin insinööri - paitsi nainen. :D
Keksintö nro 2. Räksät vie kaikki punaviinimarjat sitä mukaa kun ne kypsyy - viime vuonna söivät kaikki. Hermostuin tänä vuonna ja lähetin nuorison puskaan pelastamaan, mitä pelastettavissa oli. Tyttö poimi aikansa ja ilmoitti veljen vuoron alkaneet ja lähti kesätöihinsä. Poika meni puskaan, tuli samantien takaisin ja huuteli marjanpoimurin perään. Sillä kampaili puskaa, kunnes astiansa oli täynnä. Kokeilin itse tänä aamuna viimeisiin ja toimivaksi totesin. :)
Viimeinen lomaviikko menossa, jotain hauskaa voisi vielä tälle viikolle keksiä, Turku tai Porvoo tällä hetkellä keskustelussa (mies haluaa ensimmäiseen, minä jälkimmäiseen).
23.7.2011
Hankintoja
Aamusta heti lähdettiin tänään liikkeelle. Rautakaupan pihaan katselemaan pihavarastoja. Eipä siellä niitä ollutkaan. Kaupasta sisältä löytyi onneksi tässä säässä tarpeellinen tuuletin.
Seuraava kohde oli se suuri ruotsalainen sekatavarakauppa, johon suhtaudun ristiriitaisin tuntein. Kaikkea etsimäämme emme löytäneet, mutta tein loistavan löydön: roskienlajitteluastioita. Nyt saan metalliroskat, paristot ym. talteen siististi ja kätevästi ja yllättävän vähän tilaa viesvästi. Yritän lajitella jätteet tehokkaasti, mutta koko ajan hommassa häiritsee se, että joka nurkassa pyörii epämääräisiä nyssäköitä sitä ja tätä. Nyt saadaan koko hoito yhteen pinoon siististi ja lodjut on myös helppo tyhjentää.
Mökillä
... oli välillä viileämpää, välillä helteisempää, mutta ehdottomasti mukavampaa kuin täällä kaupungissa.
Herkkuja oli monenlaisia:
Ei syötäviä:
Tuli otetuksi n. 800 muuta kuvaa, mm. surfaamaan opettelevia poikia, nuorisoa opettelemassa moottorisahan käyttöä, pilviä, ötököitä, sama maisema erilaisissa valoissa, minä auton takapenkillä. (Keiju sai ajokortin ja mies istui vieressä valvomassa, kun tytär ajoi autoaan ensimmäisiä kertoja hänen autoaan.)
Poissa ollessani on muut päivittänet blogejaan niin ahkerasti, etten kaikkea haluamaani millään ehdi kommentoimaan. Joihinkin koitan ehtiä visiitille.
Herkkuja oli monenlaisia:
mustikoita (3.5 l pakastimeen jotain syötiinkin) ämpäri unostui kuvata,
metsämansikoita,
kantarelleja (7 l, lähes kaikki n. 10 m säteeltä), ei ollut kamera mukana metsässä
mansikkakakkua.
Ei syötäviä:
pistekirjoitusta kaadetussa männyssä,
perhonen maitohorsmassa,
nallepilvi kotimatkalla (istuva nalle vähän takaviistosta).
Tuli otetuksi n. 800 muuta kuvaa, mm. surfaamaan opettelevia poikia, nuorisoa opettelemassa moottorisahan käyttöä, pilviä, ötököitä, sama maisema erilaisissa valoissa, minä auton takapenkillä. (Keiju sai ajokortin ja mies istui vieressä valvomassa, kun tytär ajoi autoaan ensimmäisiä kertoja hänen autoaan.)
Poissa ollessani on muut päivittänet blogejaan niin ahkerasti, etten kaikkea haluamaani millään ehdi kommentoimaan. Joihinkin koitan ehtiä visiitille.
14.7.2011
Mies kyselee autossa usein hämmentyneenä, mitä räpsin. Kun istuu pelkääjän paikalla on hyvä keskittyä kuvaamaan pilviä. ;)
Sää vaihtelee - onneksi. On ollut pikkuisen viileämpää ja sen johdosta on pystytty vähän touhuamaan sisälläkin. Eli pengottu vanhoja romupusseja, laatikoita ja koreja. Yllättävän suuri osa menee paperikeräykseen ja roskiin, kaatopaikallekin lähti jo yksi kuorma. Jotain säästettävää ja kierrätettävää on myös joukossa. Esimerkiksi vanhoja valokuvia, mm. sellainen jossa kuopus 1 kk karjuu kurkku suorana, kun yritettiin ottaa kuvaa joulukorttia varten. Siskonsa virnuilee vieressä. :) (Ja muistan, että pian siskokin kypsyi pikkuveljen karjuntaan ja painui omille teilleen.)
Ränsistyneet juhannusruusut leikkasin alas. Saavat aloittaa pörhistymisensä alusta. Ei nyt varmaan ollut oikea aika leikata, mutta nyt oli sopivasti intoa. Sade hakkasi jasmikkeista kukat mutta teki hyvää pihamaalle. Lipputangon pesusta sain rakot kumpaankin etusormeen ennenkuin tajusin hakea hanskat. Tyhmyydestä sakotetaan.
Pihalta leijuu vasta leikatun ruohon tuoksu.
10.7.2011
Piipahdus
...tänne verkkoelämään.
Lämmintä riittää edelleen. Viikon verran olen koittanut elää hitaasti, mitään tekemättä. Välillä oli viileää välillä kuumaa. Kuvia tuli paljon. Joissakin ei tarkennus toimi, joissakin toimii paremmin. Pihalla ja luonnossa tapahtuu paljon ja uiminen on ihanaa, niin järvessä kuin meressäkin (sinilevättömissä paikoissa).
Kärhöni on pieni, mutta teki kolme kaunista kukkaa. Valkoisia jättilaukkoja ilmestyi kolme, jännästi eivät aukeakaan palloksi, vaan viuhkamaisesti. Kauniita. Kaikki neljä jasmiketta kukkii. Aikaisemmin aloittaneet tuoksuvat voimakkaammin kuin suurikokoisempi, pari päivää perässä aukeava lajike. Pionipehkosta putkahti yllättäen keltainen lilja, se tarvitsee selvästi enemmän tilaa. Harkitsemani pionin siirto saa lisää perusteita.
Järven rannassa kuvasin paljon. Kuikkia nähtiin viisi yhtä aikaa, kaikkea muutakin katselin linssin läpi. Tyynellä ilmalla myös kalaparvet näkyivät hyvin. Ulpukan lehtiä, muita vesi- ja rantakasveja, kiviä, vettä ja vinoja horisontteja tuli taas muistikortille n. 400 kuvan verran. Ajattelin tämänkin kesän kuvista koostaa pienen kirjasen itselleni talteen.
Lämmintä riittää edelleen. Viikon verran olen koittanut elää hitaasti, mitään tekemättä. Välillä oli viileää välillä kuumaa. Kuvia tuli paljon. Joissakin ei tarkennus toimi, joissakin toimii paremmin. Pihalla ja luonnossa tapahtuu paljon ja uiminen on ihanaa, niin järvessä kuin meressäkin (sinilevättömissä paikoissa).
Kärhöni on pieni, mutta teki kolme kaunista kukkaa. Valkoisia jättilaukkoja ilmestyi kolme, jännästi eivät aukeakaan palloksi, vaan viuhkamaisesti. Kauniita. Kaikki neljä jasmiketta kukkii. Aikaisemmin aloittaneet tuoksuvat voimakkaammin kuin suurikokoisempi, pari päivää perässä aukeava lajike. Pionipehkosta putkahti yllättäen keltainen lilja, se tarvitsee selvästi enemmän tilaa. Harkitsemani pionin siirto saa lisää perusteita.
Järven rannassa kuvasin paljon. Kuikkia nähtiin viisi yhtä aikaa, kaikkea muutakin katselin linssin läpi. Tyynellä ilmalla myös kalaparvet näkyivät hyvin. Ulpukan lehtiä, muita vesi- ja rantakasveja, kiviä, vettä ja vinoja horisontteja tuli taas muistikortille n. 400 kuvan verran. Ajattelin tämänkin kesän kuvista koostaa pienen kirjasen itselleni talteen.
4.7.2011
Hämmästelen ilman muuttumista niin äkkiä. Vajaassa puolessa vuorokaudessa lämpötila putosi yli kymmenen astetta. Järvivesi taitaa olla lämpimämpää kuin ilma. ;) Silti ei aamulla tehnyt mieli uimaan. Tuuli ja +12 astetta on aika viileetä. Mies kaivoi jo villasukat esiin.
Lämmössä vaan oltiin viikonloppu, tästä eteenpäin aktivoidutaan erilaisiin puuhiin. Listassa ensimmäisenä uusi pulikka puuceenven säppiin, kun edellinen meni viime vuonna kynnyksen rakoon.
Kuvia sitten joskus myöhemmin. ;)
Lämmössä vaan oltiin viikonloppu, tästä eteenpäin aktivoidutaan erilaisiin puuhiin. Listassa ensimmäisenä uusi pulikka puuceenven säppiin, kun edellinen meni viime vuonna kynnyksen rakoon.
Kuvia sitten joskus myöhemmin. ;)
1.7.2011
Hiljaiseloa
Tämä blogi tuntuu vähän hiljaiselta paikalta tällä hetkellä. Viime päivien helle ja rutistus töissä ovat vieneet mehuja. Hiljaiseksi tekee myös se, että keskusteluissa pulpahtaa jatkuvasti pintaan asioita, joita en pysty allekirjoittamaan tapahtuneiksi, enkä ihan täysin kykene ymmärtämään niiden alkulähteitä. Tämmöistä se nyt vaan on. Näkymäni on yhtä epätarkka kuin oheinen unikkokuva.
Siirryn lepäämään pois väsymystäni ja virvoittamaan kehoani ja mieltäni. Heittelen tänne kuvia ja aaatoksia, jos siltä tuntuu, ja olen hiljaa, jos ei tunnu olevan tärkeää sanottavaa. Palaan kyllä varmasti jossain vaihessaa.
Leppoisaa heinäkuuta kaikille, tulkaa ravituksi auringon hyvää tekevällä valolla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)