Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.

26.7.2010

Lounas


Maijjan
blogin innoittamana heittelin tavaraa tehosekoittimeen. Porkkana, tomaatti, kurkun pätkä ja puoli banaania sekoittui iloisesti kivennäisveden avustuksella. Vähän oli pliisu. Loppujuttuun lisäsin pikkuisen appelsiinimehua, mikä paransi makuvaikutelmaa huomattavasti. Näitä täytyy kokeilla lisää. :) Päivällä oli niin kuuma, että tämän kaveriksi riitti jogurtti ja mysli, muuta ei tehnyt mieli.

Halonhakkuuvimma jatkuu, nyt kotipihalla. Keiju sai kitkemispuuskan ja poisti penkistä karanneita saniaisia ja joka paikkaan tunkevia vuohenputkia.

En ole mikään himovirkkaaja, mutta eri suunnilla vilkkuu nyt niin ihania heksagon-peittoja, että alkaa vähän tuntua siltä, että pitää vääntää oma.

Lomapuuhia

Kesäkäsityö valmistui mökillä. Hullu neuloo villaa kolmenkymmenen sateen helteessä, mutta ihan rehellisesti voin sanoa, että tämä kyllä sujui. Lanka ei tuntunut villaisen hiostavalta, eikä nitissyt bambupuikoilla. Pitsinvihaaja tällaiset värkkäsi, joku romantikko minussakin asuu. ;) Kantapäähän löysin ohjeen Villit silmukat Sukkia -kirjasta, hollantilaisen ja ranskalaisen yhdistelmä, joka näyttää istuvan meikäläisen kulmikkaaseen kanttuun hyvin. Mallineuleen inspiraatio on Lindexin villatakista, mutta se piti pähkäillä omasta päästä, kun ei se villatakki ollut käsillä työtä aloittaessani. Pariin kertaan piti muutama paikka purkaa, mutta kannatti. Ei ole kasteltu eikä pingotettu, halusin kuvata samassa ympäristössä, missä valmistuivatkin.

Aurinkosukat


Faktat:
sukka: "omasta päästä", kantapää ohjeesta, nauhakavennus ja silmukoidut silmukat varpaassa, nirkkoreuna.
koko: n. 39
silmukoita: 48
puikot: bambua, nro 2 (yksi oli toisesta päästä halki, mikä vähän hankaloitti hommaa)
lanka: Ilun handun vahvistettu merinosukkalanka Totinen vaalea oranssi (80% merinovillaa, 20% nailonia)

tunelmia: Lanka oli tosi kivaa neuloa, ei halkeillut eikä hiostanut. Olemus ei ole "villamainen, joten sopii paljaaseen jalkaan. Kärki jäi vähän epäsiistiksi, mutta sitä en enää jaksanut purkaa. Langan väri on sopivan elävä, mutta ei liian, niin pinta tulee kauniisti esiin. Lisäksi kierre on sopivan tiukka samaan tarkoitukseen.


Kirves heiluu


Halkohommat oli mökillä toinen aihe. Naputeltiin yhteensä kolme ja puoli pinoa kälyn perheen kanssa. Lauantai-iltana hakkasin kertarysäyksellä puolikaan pinon, isomörkö latoi pinoon. Oli kiva hakata, kun oli sopivan kokoisia pöllejä, jotka antoi suosiolla periksi, vaikka oksien kanssa paikoitelle saikin vähän taistella.

Lukemista

Loman alussa tarttui käteen Anna-Liisa Valtavaaran Kiltteydestä kipeät. Ajattelin, että tämänhän lukaisee nopeasti ja sitten siirtyy muihin kirjoihin. Ja katit. Sitä on pureskeltu koko loma ja olen vasta puolessa välissä. Suosittelen, paljon oivalluksia on tullut matkan varrella, vaikka ihan kaikkea en itsessäni tunnistakaan (eikä ole tarkoituskaan).

Joulu !?

Autossa oli eilen kotimatkalla niin tylsää, että rupesin virkkaamaan joululahjoja. Olen siis kerrankin ajoissa! Ehkä, viime tinkaan viimeistelyt kumminkin jää. No niitä esitellään sitten viiden kuukauden päästä, kun tiedän muutaman vastaanottajan tänne välillä eksyvän. ;)


Mökille mennessä kurvattiin Pirtin kehräämön kautta, vaikka miesväki kovasti huokailikin. Pikkumörkö näki kynsikkäät, ja toivoi heti sellaisia itselleen. Kassiin tarttui neljä vyyhteä tarjouskampalankaa, joka ei käsiä kutittele. Näistä saa käpälimet vaikka koko perheelle. (Kynsikkäitä? Inhoan lapasten peukaloita ja sormikkaiden sormia. Helle on kai lopullisesti pehmittänyt aivoni ja harkintakykyni.)

Tänään pyörii taas pesukone. Ensimmäiseksi oli kutistuksessa mekkokangas. Ilma on kyllä niin toivottoman kostea, että näinköhän tuo huomiseksi kuivuu ompelukuntoon. Haluaisin mekon mukaan reissuun loppuviikosta, toivottavasti onnistuu.

19.7.2010

Heippa kukkapenkistä

Viime viikko lötköteltiin samoissa vesissä kalojen kanssa, eli mökillä oikein isolla porukalla. Meidän perhe, nuoremman kälyn perheestä 4 henkeä, anoppi, Keijun poikaystävä ja serkun paras ystävätär. Vilskettä riitti. Kuvasatoa on niin paljon, että menee jonkin aikaa saada ne suodatetuksi käyttöön. Veden äärellä oli siedettävä olla. Käytiin n. neljä kertaa päivässä uimassa, vesi hetkittäin jopa melkein liian lämmintä. :)

Tässä sen sijaan pientä pihapuuhastelua. Edellisen postauksen mullan avustuksella on nyt saatettu kuusen juurella oleva kukkapenkki parempaan kuntoon.

Ensin oli siis kukkapenkki ja kummallinen kasa kuusen juurella.


Lapion, kuokan ja rautaharavan avulla kasa jaettiin kolmeen; kannon jämä, maa ja kivet. Rikkaruohot poistoon ja angervot takaisin. Särkyneet sydämet vihdoin valeistutuksesta omille paikoilleen ja pikkusydämet pois koivun alta, jossa ne olivat hätää kärsimässä. Miltei valmis lopputulos tässä (kate puuttuu):


Yli jääneille kiville ja kannon jämille pitää vielä keksiä uusi sijoituspaikka. Ylijäämämaan levittelen vaan havupuiden alle tasaiseksi kerrokseksi.


Kuvista ei ehkä suuria eroja huomaa, mutta itse olen tyytyväinen, että epämääräinen kasa on nyt hävitetty. (Vaikkei sitä kukaan muu taida huomatakaan.) Ainoa mikä harmittaa on se, että vasta kun kasvit olivat maassa, tajusin että angervojen, särkyneiden sydänten ja pikkusydänten lehdet muistuttavat liuskaisuudessaan toisiaan. :( No, edes kukat on erilaisia. Ja on tuossa vieressä joku liljan planttu ja kuunliljoja erilaista lehtimuotoa tuomassa.

(Tiedän kyllä, että joku hortonomi nyt parahtaa, ettei näillä keleillä ja tähän aikaan kesästä kasveja siirrellä, mutta jos en olisi nyt tätä tehnyt, niin sitten taas en koskaan. Viidelle päivänliljalle pitäisi vielä keksiä lopullinen asema.)

9.7.2010

Ilmoitusasiaa...

Ihan vaan pikaisesti ilmoitan, että ei täällä aurinkoa oteta. Naapurin pihatyömaalta jäi reilut kaksi kuutiota multaa yli. Tehtiin niistä kaupat ja kärrättiin ne tänään kottikärryillä meidän pihalle. Siinä sivussa pestiin kuusi koneellista pyykkiä ja mies kurvasi kaatopaikalle kaikkea kummallista. (Mm. ruostuneet uima-altaan rappuset. Meillä ei ole uima-allasta, edellisellä asukkaalla oli.)

Sentään on myös syöty jätskiä ja mansikoita (ja tummaa suklaatakin) vaikka ruokaa punitaankin koko ajan. Lisäenergialle on ollut kysyntää. ;)

Helteen on luvattu jatkuvan, joten ensi viikko otetaan iisisti.

8.7.2010

Salaattia ja muuta sekavaa

Hiostavaa on elämä edelleen. Illansuussa ukkosti, mutta ilma on edelleen hiostava, vaikka ehkä vähän viileämpi sentään.

Yritetään saada silti hommia tehdyksi. Eilen kaivelin kompostorit ja haketin risut. Neljä korillista lopputuotetta odottaa pääsyä kukkapenkkiin. Mies pesi ulkovaraston seiniä. Piti maalta se, mutta homepesu näköjään riittää. ;)

Aiemmin viikolla käytiin ruokakaupassa. Hyllyn reunassa luki: avomaansalaatti, 230 g 1,45 euroa. Oli aika paljon runsaamman näköinen kuin ruukkusalaatit. Kassaneitikin naureskeli sitä. Kotona lykättiin vaakaan. Painoa oli n. 700 g. :D (Kaljatölkki on kuvassa maittakaavana ja salaatti retkottaa tarjottimella eikä lautasella.) On paljon komeampi kuin ruukkurääpäleet. Tätä syödään koko viikko.


Tänään haettiin kaksi laatikkoa mansikoita. Melkein puolet meni pakastimeen, melkein puolet hillokellariin ja loput vatsoihin. Nam.

Aamulla joku lintu luritteli pitkään pihan reunalla. Kun sain kameran käteen äänitystä varten, se tietysti häipyi. Pitäisi siis kulkea kamera kaulassa koko ajan. Toisaalta, se oli kaunista niinkin, vaikken tiedäkään kuka siellä liversi.

Koitamme nauttia elämästä. Syödään ruokaa pihagrillistä ja juodaan litratolkulla vettä. Peiton heitin pois sängystä jo eilen. Tänään on makuuhuoneen lämpötila noussut jo + 26 asteeseen. Mutta suihkuun mennessä ei palele, kylppärissäkään ei ole kylmä (niinkuin talvella on).

7.7.2010

Päivän luntokuva




Menin aamulla terassille haistelemaan säätä. Ihmettelin miksi joku pikkulintu heiluttelee punaista palloa koivun juurella. No se punainen pallo oli sen oma pää. ;) Eli tikka oli tullut kylään. Kaiveltiin lintukirjaa ja googlea. Paras arvaus lienee nuori käpytikka. Pelottomasti se siellä nokki jotain saalista. Sateen vuoksi en ole vielä päässyt tarkistamaan, mitä siellä kaiveli. Toukkia tietty, mutta onko kovun juuri laho.

Luontoelämää on seurattu muutenkin. Pikkulintuja pyrähtelee erilaisia. Oravat kipittelee pitkin aidanharjaa. Räksät ravaa syömässä kirsikoita. (Juu luitte oikein. Ei niille mitään mahda, heti kun joku punertaa, siellä ollaan apajilla. Puu on lisäksi niin korkea, ettei niitä ihminen pääse poimimaankaan.)

Eilinen ukkonen särki päätä. Hiostava keli jatkuu näköjään tänäänkin, vaikka lämpötila on vähän laskenut.

5.7.2010

FO 1


Valmista tuli. Vihdoin. Ei tullut niitä täyspitkävartisia, kun epäilin, etten niitä koskaan käyttäisi. Sukat kumminkin. Lanka on ihanan pehmeää ja väri just mun, mutta joku näissä pikkuisen mättää. Ehkä se on helle ja villasukat -yhdistelmä, joka ei oikein toimi. :) No, jos rehellisiä ollaan, niin varret on mielikuvituksettomat ja vähän lörpöt, mutta eka sukaa purettiin ainakin kolmeen kertaan, niin nää saa nyt kelvata. Ekassa sukassa puikotkin vaihtui tiuhaan, kun paremmat aina kaivattiin johonkin toiseen sukkaprojektiin.


Faktat:
Sukat omasta päästä
koko: n. 39
lanka: Ilun merinosukkalanka (vanhempi, löyhäkierteisempi)
väri: Kuuntelen Tomppaa
puikot: 2,5 (eka bamu ja joku tavallinen, toinen bambu) (olis saanut olla ehkä ohuemmat)
Kärkialoitus
Tiimalasikantapää
Anopin kommentti: "Nyt se miniä on tullut ihan hulluksi kun tekee sukatkin takaperin."
Fiilis: Eiköhän nämä talvella kotosalla sujahtele jalkaan aika usein.

Kuvaaminen oli taas haasteellista. Kuvausassistentti häipyi Savonlinnaan. Automaattitarkennuksesta huolimatta surin osa otoksista oli epäteräviä. Pari kuitenkin siedettäviä. Ja maidonvalkoiset sulosääreni yritin rajata pois kuvankäsittelyllä. ;)

(Taustalla oleva romulaatikkokin näyttää huutava öljyä pintaansa. ;) )

3.7.2010

Kaksi erilaista päivää




Eilen

Olin tärkeän ihmisen syntymäpäivillä. Näin monta tuttua, joita en usein valitetttavasti ehdi tavata. Oli mukava jutella, juoda lasi kuohuvaa, ja huomata yhä yhteenkuuluvuutta tähänkin joukkoon. Päivänsankarin kanssa on yhdessä kuljettu aikamoisesta myllystä läpi parin muun ihmisen kanssa. Kokemus yhdistää yhä. Näitä ihmisiä kaipaan aina välillä.

Lahjaksi vein tekemäni korvakorut ja kortin olin tehnyt oman pihan ruususta ottamastani valokuvasta.



Tänään

Heräsin aamulla nukuttuani kyllin. Mies nukkui vielä. Seisoi yöpaidassani terassin portailla ihailemassa aamua. Samalla kirkastui menneen talven ja kevään kuluttavuus. Oli sellainen olo, että sekä koko keho että mieli ovat loppuun asti väsyneet. Onneksi on loman ensimmäinen päivä. Ei ole kiire mihinkään ja saa rauhassa koittaa vetää henkeä.

Syötiin aamupala terassilla. Mies täysissä pukeissaan, reinot jalassa fleece päällä, minä yhä yöpaidassani. Erilaiset lämpötilat meillä kehoissa. ;)

Päivällä kävin kuskaamassa Keijun lastenvahtihommista bussille kohti musiikkileiriä. Haikeutta oli aistittavissa, kun ajettiin kotiinpäin johtavan tienhaaran ohi. Sellaista se on joskus, ikävä on minullakin.

Illalla katetaan vähän fiinimmästi iltapala ulos ensimmäisen lomapäivän kunniaksi.

Kaksi jasmiketta kukkii, kolmas odottaa vuoroaan. Marjapensaissa on kai enemmän vuohenputkia kuin marjoja. Joku laiska puutarhuri meillä luuhaa, kun ei rikkaruohojakaan ole käynyt tänä kesänä vielä kitkemässä.

Ai niin. Tällä viikolla sain ufo-sukat muutetuksi fo-sukiksi. Lankojen päättelyt ja kuvaus vielä, niin sitten esittelen nekin täällä.

Nautitaan lämmöstä!