Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.

27.6.2012

Kesää odotellessa (yhä edelleen)








Olin lomalla juhannusviikon, kameratkin piti lomaa. Juhannusaattona otin muutaman kuvan; juhannusnuotio ja laiturilla kuivuva mattokin pääsivät kohteiksi. (Pesin maalla, en järvessä.)

Kotona on vaaleanpunaisen kukinnan kausi, vaaleanpunainen ruusupensas kukkii runsaasti tänä kesänä. Pionit ovat vähän ränsistyneet sateen piiskauksesta, mutta ovat silti kauniita. Juhannusruusu suuttui viimekesäisestä alasleikkauksesta niin, ettei tainnut kukkia ollenkaan tänä vuonna. Jos säät paranisivat, saisi rikkaruohot kitketyksi siitä juurelta, niin voisi sekin ensi vuodeksi taas reipastua.

On niin kylmää ja märkää iltaisin, etten viitsi pihallekaan mennä kuopsuttelemaan. Nurmi on ylipitkää, kun nuoriso ei ryhdy päivällä leikkauspuuhuun ja iltapäivällä/illalla aina sataa sen verran, ettei sitä illalla pysty leikkaamaan.

Luumupuu on kuolemassa, mutta aion nyt toivorikkaasti silti odottaa vielä ensi vuoteen, jos siitä vielä osa pysyisi elossa. Ehkä se kaipaa sitä vierestä kaatunutta kirsikkaa.

Itsellä jatku vetämättömän olon kausi. Töissä tuleva alainen nakkelee niskojaan ja joku toinenkin on onnistunut henkilökohtaiset osakkeensa romahduttamaan kommenteillaan. Yritän olla välittämättä, mutta välillä se on vaikeaa. Ensi viikolla meillä taitaa olla onneksi suunnilleen kahden hengen miehitys; on aikaa siivota turhat paperit roskiin ja muuttaa säästettävät uuteen työhuoneeseen. Toivottavasti lomalla löytyy vähän lisää virtaa, se tuoliprojektikin on viellä ihan levällään.

24.6.2012

Juhannus takana

Viikon verran öitä nukuttu mökillä. Oli ihana kuunnella lintuja ja tuulta, hiljentyä rauhassa luonnon keskellä ja toisaalta viettää porukalla juhannusta. Vesi oli kylmähköä, mutta saunan avulla uitiin muutamaan kertaan. Yksi rippilapsi käytiin onnittelemassa ja yksi uurna laskettiin viimeiseen sijaansa. - Kaikenlaista siis on tähän lomaviikkoon mahtunut. Nyt takaisin töihin kahdeksi viikoksi.

Kaikki (vähäiset) kuvat on vielä kameran sisuksissa, niitä joskus myöhemmin.

16.6.2012

Riika











Työporukalla vietettiin kolmisen päivää Riikassa, Jurmalassakin poikettiin. Oli kiva reissu, ruoka hyvää ja päiväohjelma tiivis ja mielenkiintoinen. Vanhakaupunki oli vähän pettymys; samat syöttö/juottokarsinat ja rojumyyjät kuin kaikissa muissakin vastaavissa kaupungeissa. Aikaa ei tällä kertaa ollut niin paljon, että olisi ehtinyt etsiä oikeasti paikallisia ja persoonallisia tekijöitä. Ehkä seuraavalla kertaa sitten.


10.6.2012

Harmaa kesäkuu






Aamupäivä on niin harmaa, että sisällä tarvitsee kaikki valot nähdäkseen tehdä jotain. :(

Kerrottu pionini kukkii. Sen intensiivinen ja skitsofreeninen väri (violettiin vivahtava ruskeanpunainen) ei suostu kommunikoimaan kamerani toistokyvyn kanssa. Edes kuvankäsittelyohjelmista ei ole apua. Niinpä en postaa niitä kuvia. Oranssit unikot kamera suostuu nöyremmin toistamaan, siispä tässä eri vaiheissa olevia kukintoja, kaikki saman päivänä kuvattuja. Jättilaukat ovat myös aloittaneet kukintansa, omenapuut on ohi. Perjantaina kävin noutamassa vielä satsin kesäkukkia, kun oli lahjakortti kasvitarhalle. Hämmästyksekseni latasin koriin jotain vaalenapunaiseen vivahtavaa etuoven rapunpieleen sijoitettavaksi. Nämä on jo istutettu, mutta siinä vaiheessa iltaa satoi, niin eipä ole vielä kuvia valmiista systeemeistä.

Harmaa sää sopii sikäli tähän päivään, että sisällä täytyy ruveta raivaushommiin tapetointia ja perittyjä huonekaluja varten. Eipä ole niin kuuma touhuta, eikä niin kamala hätä ulos aurinkoon.

3.6.2012

Kirkasta ja tummaa



Tähän asti ajan kulun on huomannut siitä, että omat ja muiden lapset kasvavat, pääsevät ripille, saavat lakin ja menevät naimisiin. Nyt on tullut uusia ilmiöitä. Kaikkien iloisten perhejuhlien välissä moni uutinen onkin sellainen, että vanhemmat sairastavat ja pidetäänkin hautajaisia. Lasten korvatulehdusten ja vatsatautuien sijaan ollaankin huolissaan siitä, kuinka kauan vanhemmat vielä jaksavat omillaan ja pärjäävät ilman apua. Monella meistä vanhemmat asuvat jossain kauempana, kovin tiheästi ei ole mahdollista olla itse läsnä heidän elämässään. Huolehtimisen aiheet vaihtuvat, huolen määrä taitaa olla elämässä lähes vakio.

Elämän kiertokulkua olen pohtinut kesän ensimmäisenä sunnuntaina, lämpötilan kitkutellessa kymmenen asteen tienoilla. Mies ilmoitti meidät häihin ja ilmaisi samalla osanottomme sulhasen isoisän poismenon johdosta. - Elämän matossa tummia ja kirkkaita raitoja vierekkäin.

Särkyneen sydämen kuvasin keskiviikkona Porvoossa, omassa pihassani on valkoinen versio.

2.6.2012

Retkikuvia






On taas se aika vuodesta, että töissä tehdään retkiä erilaisiin paikkoihin. Käydään katsomassa sitä, mitä on saatu aikaan itse tai muiden toimesta. Opitaan uutta, karistetaan talven pölyjä päästä ja valokuvataan. Kohteissa ehtii välillä kuvata pari kukkastakin ohimennen tai lentoon lähtevän linnun, jos on tarpeeksi nopea. Suurin osa sarjassa räpätyistä lintukuvista tärähti, mutta jokunen oli miltei siedettävä.

Viilenneet ilmat ovat pysäyttäneet kasvun etenemisen pihalla. Pionien nuput ovat samassa tilassa kuin viikko sitten. Kukkapurkista on sentään ruvennut kurkistelemaan jaloleinnikkien alkuja. Taimia on istuttamatta, kun alkuviikosta ei saanut kokeiden takia käyttää antihistamiinia ja pysyttelin sisätiloissa koivun siitepölyä paossa. Loppuviikosta olin niin laskia, etten viitsinyt mennä illalla ulos palelemaan. Jospa huomenna taas vähän ruukkujen siirtelyä ja mullan pöyhintää.

Kahdet lakkiaiset ja yhdet valmistujaiset on oikein sopiva määrä juhlia yhteen viikonloppuun.