Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.

31.1.2010

Mukavuuksia


Viikko on vierähtänyt kaikenlaisessa touhussa. Pikkumörkö vaihtoi koulua, ja nyt opetellaan uuteen rutiiniin. Tiistaina ompelin tyynyjä. Isomörkö kantoi vanha laverin yläkerran telkkarin ääreen mukavammaksi tv:n katselupaikaksi, ja sinne piti saada sitten lisää pehmustetta. Ikean raitakankaat istui hyvin. Patjaa peittää samasta kaupasta ostettu puuvillainen päiväpeitto. Ommellessa havaitsin, että toi punavalkoinen on aika oiva migreenitesti. Vilisee hyvin silmissä huonoina hetkinä. Onneksi suurin osa ompelusta tehtiin nurjalta puolelta. Raidallisista asioista ei saa välttämättä hyviä kuvia, mutta tässä yritystä kumminkin. (edit. klikkaa kuva isommaksi, niin raidat lakkaa vilisemästä.)

Keijun poikaystävän syntymäpäiviä vietettiin residenssissämme lauantaina. Sitä varten leivoin perjantaina elämäni ensimmäiset kaksi pellillistä mokkapaloja. Tuli vähän erilaiset kuorrutukset, mutta ensiyritykseksi ihan ok. Ja näidenkin kuvaaminen on näköjään haasteellista. ;) Tästä voi päätellä, etten ole mikään himoleipoja, enkä pullantuoksuinen äiti. :P


Lauantaina seikkailtiin isomörön kanssa Hesassa. Shoppailun tulokset jäi laihoiksi. Ihastuttiin yhteen vihreäkuvioiseen astiasarjaan, mutta tyydyttiin sen kohdalla vaan kuolaamaan (kerrankin tykättiin molemmat samasta). Mukaan tarttui kumminkin vain pieni kerä ohutta mustaa parsinlankaa, kengännauhat, miehelle hanskat ja kaksi kerää sinikirjavaa TicoTicoa. Kuvaa ei ostoksista ole. Mies kaipasi ohuempia villasukkia saappaisiin. Kokeilen tota uutuutta, katsotaan mitä siitä tulee. Kuvataan sitten jos sukat soveltuu jonkun jalkaan.

Tänään sitten käytin tilaisuutta hyväkseni, kun ruokahuoneen pöytä oli kerrankin tyhjä, ja leikkasin palat keijun puvun helmaosaan. Itse pukukangas käyttäytyy ihan hyvin käsiteltäessä, mutta vuori on vuorikankaiden tapaan löysää ja lipeävää. Edessä on kuoroharjoitus, joten jää arki-iltoihin ompelut. Onneksi ei ole mustaa, kun lampunvalossa pitää väkertää.

24.1.2010

Osa I

Siivous- ja mankelioperaatiot yrittävät torpedoida ompeluprojektin. Mutta edistystä on silti tapahtunut. Osa I, eli yläosa, eli korsetti on valmis. ! Ihan sataprosenttisen tyytyväinen en ole, kiinnitys takana olisi pitänut yhden kerran vielä harsia ja sovittaa. Lisäksi sivuilla on pientä istuvuusongelmaa. kaava oli alunperin ihan erityyppiselle kankaalle ja lakanakankaisesta prototyypistä huolimatta ihan kaikki viilaukset ei osuneet nappiin. Jos helman jälkeen on aikaa, otan kiinnityssysteemin ompeleen vielä auki ja laitan uusiksi. Kuvassa alaosa on omituinen, kuumeisella keijullarassulla on pyjamanhousut jalassa. ;) Värikään ei ole 100% oikein, säädetään se sitten, kun saadaan näytille koko luomus. (Salamavalokaan ei tee kankaalle oikeutta, mutta pilivsenä päivänä on joskus pakko turvautua moiseen.)



Eilen oli ihana auringonpaiste, vaikka oli kylmää. Tänään tiputteli hentoa hahtuvaista pakkaslunta, ja yhtä kylmää oli edelleen. Kuva eiliseltä. Oli pakko pikanäpätä pari kuvaa kaupaan lähtiessä, kun aurinko paistoi. Jotenkin talvikuvista mielestäni näkee että on kylmä, kai se on tuo valo, joka muuttuu niin paljon vuodenaikojen mukana.

19.1.2010

Helpotuksen huokaus


Mieltä kalvaneeseen asiaan on vihdoin tulossa muutos. Tänään sain tietää, että päätös on syntynyt ja käytännön toimenpiteetkin tapahtunevat päätöksen johdosta kohtullisen pian. On tätä odotettukin.


Tänään seisoin ruokatunnilla Villiksen ikkunan takana tuijottamassa lankoja. En uskaltanut mennä sisään, kun pitää se puku saada valmiiksi eikä hidastimeksi kaivata ylimääräisiä projekteja. Kaikenlaista päässä kyllä pyörii suunnitelmien tasolla. Huovutettavaa, kirjottavaa ym.

17.1.2010

Talven kuvat



Keski-ikäisessä (n 50 v.) talossa asumisessa on ilonsa ja surunsa. Talossa on oma tunnelmansa, jonka laista ei uusissa ole. Toisaalta aamulla herätessä teitää onko pakkanen kiristynyt yön aikaan vai ei. Jääpuikot räystäällä on kauniita, mutta ne kielii lämpövuodoista. Edellinen omistaja on uusinut katon eristeitä, mutta koska yläkerta on rintamamiestalon yläkertaa matalampi, on sisäkorkeutta ilmeisesti koitettu maksimoida eristepaksuuden kustannuksella. No, ei tänne silti palellu, ja kylmällä säällä voi vetää villasukkia jalkaan, niin pärjää vielä paremmin.

Eilen juhlittiin kälyn viiskymppisiä vähän jälkikäteen. Pitopalvelun nimi ei jäänyt mieleen, mutta en muista koska olisin saanut yhtä hyvää ruokaa. Ja isännän viinikellarin antimet olivat myös omaa luokkaansa. Sellaisia ei saa alkosta eikä ravintoloista. Nam. Sitten piti kyllä kotona tuijotella vielä telkkaria, että pää vähän kirkastui ennen nukkumaan menoa. ;) (tietty en tajunnu ottaa kuvaa kortista, joka kälylle väänsin. Tää tekeleiden dokumentointi edes omaanv arastoon on aina välillä unohduksissa.)

Kuurat on putoilleet jo puista. Ilmeisesti kerros oli jo niin paksu, ettei se jaksanut pysytellä riippuvissa koivun oksissa, ja tuuuli hoiteli loput. Silti edelleen on kaunista. Jääpuikkoja kuvaillessani törmäsin pihalla rusakkoonkin, mutta sitä en ehtinyt saada linssin tähtäimeen. En kyllä yhtään tykkää sen vierailusita. Mokoma talttahammas syö kaiken juhannusruusuista lähtien. Osaan köynnöruusuista näversin syksyllä runkosuojia, kun ne tuli södyiksi viime talvena. Toivottavasti selviävät tästä talvesta paremmin.


Tämä kuva niiltä päiviltä, kun oli vielä tasainen valkeus maailmassa. :D

14.1.2010

Alakulo

Ollan kauan odotettu kaupungilta päätöstä lapseen liittyvässä asiassa. Odotettiin koko syksy, joulun alla piti tulla tieto. Kyselin sitä, muttei selvinnyt. Joulun jälkeen olikin kaikki virkamiehet lomalla. Viime viikolla soitin ja kyselin, ja siellä joku otti tiedot ylös ja lupasi, että otetaan yhteyttä. Ei kuulunut mitään. Toista kautta sitten viime viikon lopussa luvattiin, että tällä viikolla kuuluu. Vieläkään ei mitään. Huomenna pitää taas kysellä, vaikka tuskin siellä mitään taaskaan tiedetään. Paha mieli ja väsy iskee. Ollaan vaan kiusallinen hiekanjyvä kaupungin rattaissa, kukaan ei välitä ja asiaa ei katsota tarpeelliseksi hoitaa kuntoon. Energiaa ja työaikaa palaa hukkaan, kun pitää olla itse kyselemässä patistamassa ja vaatimassa koko ajan. :(

Käsityörintamalla on käynnissä isompi projekti. Vanhojen päivä lähestyy, joten Ilun sukkalanka saa nyt odotella laiskempia päiviä. Korsetin vuori ja tukivuori on jo koottu paloista, päällikangas ja kiinnitykset vielä, ja sitten se helma. Kangas on kaunis, keijuneidon itsensä valitsema. Jos projekti valmistuu siihen mennessä kun pitää, niin koitetaan panna tännekin kuva.

Eiliset lumikuvat on vielä kamerassa. Jos huomenna ehtisi purkamaan, nyt on paras mennä hetkeksi ompelukoneen ääreen.

? Tää bloggerin oikolukuohjelma on ihan hassu. Se haluaa pilkkoa kaikki yhdyssanat eikä tunne ihan yksinkertaisia normaaleja verbimuotoja. :O Kummallista.

12.1.2010

tumpelointia...

Hrmph. Kun syöksyy tekemään ja sitten rupeaa lukemaan ohjeita jälkikäteen, eikä epänörttinä niitä tajua, niin joku asetus on pielessä... Eli kommentointimahdollisuus on näköjään tuolla ekassa tekstissä, muttei muissa. Äh. Jotain olen ruksinut väärin. Jos joku nörtimpi osuu tänne ja tietää pikaisesti, mikä on pielessä, niin kommentoi tonne ekan tekstin perään. Koitan tässä myöhemmin illalla löytää jokun keinon saada sen muihinkin toimimaan, nyt pitää rientää pienoismallikauppaan lapsen kera.

Hops. Taisinkin tässä justa samalla löytää, missä vika on. Hyvä minä. :)

11.1.2010

Kuuraa


Harmillista, että koko päivä meni töissä sisällä palavereissa istuen (siis valoisa aika päivästä). Ulkona on puissa niin mahtavan ihanat kuurat, että olisi pitänyt päästä kuvaamaan. Illalla jumpasta palatessa koetin oven pielestä kuvata piippuköynnöstä, vähän huonolla menestyksellä. Salama on kyllä tässä hommassa mahdoton, mutta kun tulee muuten niin "taiteellisia" tärinöitä.

Mutta tämmöinen otos syntyi. Toivottavasti huomenna on vielä jotain jäljellä, otan kameran töihin, kun pitää töitä varten saada lumisia ulkokuvia nyt kun lunta kerrankin on kunnolla.

10.1.2010

Pakkasvarusteet

Tässä ensimmäinen esittelyyn pääsevä tekele. Myssy valmistui jo joulun alla, ja on reunastaan osoittautunut hiukan liian löysäksi. Kauluri sai eilen illalla vihdoin napit, ja napinlävet taitaa olla vähän liian isot. :( Toisaalta noin paksusta langasta on aika vaikea tarkkaan säätää mitään. Malli molempiin omasta päästä. Kauluriin on varmaan saatu virikettä muilta, mutta omasta päästä väänsin. Lankaa jäi pikkuisen yli neljästä kerästä. Ehkä kukan tai kahden verran. Yleensä en tykkää akryylista, mutta tää ei kutita kaulalla, niin päätyi neulontaan. Väri ei ole 100% mun (sinertää liikaa), mutta valinnanvaraa punaisissa ei ollut.




Malli: Omasta päästä
Lanka: Gedifra Riana big color (50% villaa, 45 % akryylia, 5% viskoosia), liki 200 g.
Puikot: 8 pyörö ja sukkapuikot, 6 virkkuukoukko (novita)


Tein ensin pipon, mutta sen väri ei mätsännyt Ilun "Kuuntelen Tomppaa"- väristä neulomaani baktukseen, niin piti tehdä kaulurikin. Olen ollut vuosia huivi-ihminen; iso huivi rullalle pään ja kaulan ympäri. Huopahatun ja ohkaisen baktuksen kanssa tajusin, että on välillä paljon mukavampaa kun on huivi tai kauluri takin alla, eikä semoinen massiivimöntti kaulan ympärillä estämässä pään kääntymistä. Niinpä pipovihaaja neuloi myssyn ja totesi olevansa tyytyväinen. Ei siis pidä koskaan sanoa en koskaan. ;)

8.1.2010

Avajaiset


Hui ja hei. Tämä on ensimmäinen postaukseni. Blogin avaamista pähkäilin pitkään. Sitten totesin, ettei voi tietää mitä se on ellei kokeile. Sisältönä tullee olemaan käsillä värkkäystä, puutarhakuvia ja pohdintoja elämästä. Mielenkiintoista nähdä, kuinka moni tänne osuu käymään.

Uudenvuoden lupauksia en ole tehnyt, ne rikkoutuvat kumminkin. Toivon, että tämän talven kuulaan valon ja hankien valkeuden osaisin tallettaa johonkin mielen sopukoihin niin, että siitä saisi voimaa taas seuraavan syksyn hiipiessä pimeänä niskaan.

Tervetuloa seuraan. Mielelellään saa kommentoidakin.