Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.

30.9.2010

Vihreän tarve


Yritin löytää päivään sopivan kuvan. Ei löytynyt. Kaivoinpa sitten hehkuvaa syksyn viimeiseltä mökkireissulta. Liekoja.

Olen minä neulonut. Ja päätellyt. Ja kastellut. Pingottanutkin. Mutta kun pitää juosta sairastunutta pomoa paikkaamassa kaiken maailman asukasilloissa, niin on sysipimeää kun tulen kotiin. Ei silloin mitään valokuvata. :( Panen toivoni huomiseen, jos osuisi valo, minä neule ja kamera samaan aikaan samaan paikkaan. Olen tyytyväinen, tosin seuraavan samanlaisen teen vähän paksummasta langasta. Mutta malttakaa nyt siis huomiseen.

On kyllä sysipimeitä iltoja. Aamulla vielä onneksi herätessä valoisaa.

26.9.2010

sahasunnuntai

Ei kuvia, kun en puuhailujen jälkeen jaksanut ruveta kaivamaan kameraa. Päivällä sahasin puut poikki uudella hienolla sahallani. Pikkumörkö tuli apumieheksi, ja homma sujui joutuisasti. Sitten piti tietysti halkoa ne puut kans. Mutta kasata en enää jaksanut. Hätistelin lapsia siihen hommaan, ja mies olikin sitten latonut jo pinon. Että siinä vierähti suurin osa päivästä. Ilta meni sitten kasatessa omaa osaani tulevasta Kööpenhaminan matkaohjelmasta. Aivot ei olisi halunneet vääntyä vieraalle kielelle, mutta onneksi ei tarvinnut tuottaa tekstiä englanniksi, vaan etsityt tiedot saattoi naputella suomeksi.

25.9.2010

Uusi 'lelu'


Tänään oli ihana päivä puuhastella ulkona. Aikani kaikenlaisia askareita toimitettuani valittelin isolle mörölle, että jäljellä olevat puut on liian isoja käsin sahattavaksi, tarvittaisiin moottorisahamiestä. Mies mutisi jotain rautakaupan mainoksesta ja vilkuili kelloonsa. Totesi kaupan olevan vielä auki ja mainoksen tarjouksen olevan vielä voimassa; 30 cm lapa riittänee - hän totesi ja riensi matkaan. Palasi pahvilaatikon kanssa. Ole hyvä, tässä sulle ihan oma saha. Sain siis sähkökäyttöisen ketjusahan. Nyt joudun sitten ylittämään moottoroituja - erityisesti sähköistettyjä - työkaluja kohtaan tuntemani kammon ja ryhtymään töihin itse. Että ei se avun kerjääminen aina niin helppoa ole. ;) (Sain muuten lavan ja ketjun kiinni ihan itse, huomenna on edessä koesahaus. Käyttöohje oli taas kerran aika käsittämätöntä sepustusta.)

'Myrkkynääpikkäitä' meni 4-5 sangollista pihakompostiin ja nurmi tuli leikatuksi. Sateet on taas lihottaneet sammalet niin paksuiksi, että meinasi leikkurin helmapellit jäädä ihan jumiin. Yksi äitienpäiväruusu näyttää vielä kukkivan, voisin sieltä huomenna vielä napsaista oksan maljakkoon, muuten ei enää mikään näytä kukkivan. Halkoja pitää kuskata ulkovarastosta sisälle, että saadaan penkit ja pöydät varastoon talveksi. Iso mörkö kiipesi piipunhatun katolle ja paikoilleen. Katoskankaat ja päivänvarjot vielä huonekalujen lisäksi varastoon.

Kanervia napattiin kauppareissulla ja niitä olis tarkoitus tyrkkiä huomenna ruukkuihin.

24.9.2010

Lomapäivä



Nuohoojan käynnin kunniaksi pidän lomapäivää (pesten pyykkiä ja kuivaten omenoita).

Tein kierroksen myös pihalla. Kärpässieniä riittää kukkapenkissä. Jotain muita sieniä nurmikolla. (Yritin tunnistaa niitä viime syksynä, kyseessä on joko joku huikaisevan herkullinen tai sitä muistuttava tappavan myrkyllinen laji. Kompostiin päätyvät kaikki.)

Kukkaruukussa tapahtuu kummia. Gladiolukset ovat lykänneet nuppuja. Eivät viitsineet kesällä kukkia, mutta nyt sitten henkensä hädässä koittavat ehtiä vielä. Pisimmälle ehtineestä erottaa jo, että olisi ollut punaiset kukat. Hoh. Viitsiiköhän noita enää pitemmän päälle yrittääkään. Taisi viime vuonna käydä samalla tavalla.


Toivottavasti viikonloppuna on hyvä sää. Nurmi kaipaa leikkuuta, sienet kompostoria. Sahattavaa ja haloiksi pilkottavaa on vielä jäljellä ja pihakalusteet saanee pakata säilöön. Ei taida tulla niin lämmintä, että ulkona enää ruvettaisiin syömään.

18.9.2010

Yhtä juhlaa


Tänään mennään iltapäivällä miehen sukulaisten luo 2 x 16 v synttäreille, huomenna on äidin 75 v juhla. Tänään pestään pyykkiä ja koitetaan siivota ennen juhlimaan lähtöä.

Mukava viikonloppua kaikille!

(Kokeilu neliön muotoisella kuvalla. Koetan kerätä rohkeutta sukeltaa koodimaailmaan näiden kuvien säätämiseksi. Inhoan näitä pikkuriikkisiä kuvia. )

17.9.2010

Virtaska?




Tämän postauksen myötä heräsin huomaamaan, että Puron syksyn värikarttaan oli ilmestynyt vaihtoehtoja, jotka värien puolesta kelpaa mullekin. (Ei tipan tippaa pinkkiä eikä lilaa) ;) Niinpä kipittelin kauppaan ja haalin kaksi kerää haltuuni. Ja kuten esikuva, piti tietysti ruveta virkkaamaa pääkappaletta. Ja tämmöinen vähän baskerin mallinen lehtien haravointipäähine syntyi, ja loppulangasta vielä tommonen kukkasen tapainen röyhyleinikki. Lätsän sisään saa kätevästi tungetuksi kaikki haivenet, niin eivät roiku silmillä jos hommailee vähän rivakampaan tahtiin. Kiitos vaan inspiraaatiosta, Outi.


'Pääkappale'
Malli: omasta päästä
Lanka: novita puro, 'metsä'
koukku: no 3

Lankaa oli ihan kiva virkata, paikoitellen ikävä purkaa. (Kuka hullu nyt ohjeita etsisi, kivampi virkata ja purkaa ja virkata taas.) Pylväillä mentiin, 'Taitekohdissa' aina kerros kiinteitä silmukoita. Miltei kaksi kerää tähän meni, ja huomasin, että kerät oli kyllä keskenään ihan erilaiset. Että jos olis vaikka kaksi sukkaa tai kädenlämmitintä tehnyt, niin eri paria olisivat. Ihan ok kuitenkin, voi jotain muutakin vielä tästä vääntää.

Keiju hoiteli kuvauspuolta. Muuten kiva, mutta lätsä ei taida näkyä ihan kokonaan yhdessäkään kuvassa, enemmän armas keskittyi äidin kuvaamiseen. ;) Kiitos, muru.


Pihalla on tällä hetkellä väriä. Aronia hehkuu, villiviini samoin. Kukkapenkissä on iloisia kärpässieniä ja nurmikolla kaikenlaisia muitakin sieniä. Tuuli ja sade yhdessä heittelivät liki kaikki omenat tänään alas puusta. :( En siis ehtinyt kerätä niitä ennen kuin putosivat. Täytyy syödä äkkiä.

16.9.2010

ajatuksen pätkiä


Tuuli heittelee lehtiä. Sataa. Pimeää.

Valokuvaamaan tekee mieli, kaikkia syksyn värejä, mutta olen kotona aina vasta pimeällä. Ehkä huomenna?

Isomörkö ehti kerätä luumut ennen sadetta tänään. Oikein hyvä.

Myssy-pipo-lätsäke-mikälie on valmis, kuvausta vailla. Langan lopusta tuli vielä joku rönsyrentukka. ;)

Linnut lentää etelään, ei tee mieli lentämään, mutta johonkin kumminkin.

Pikkumörön vanhempainillassa oli hänen opetusryhmästään kaksi äitiä, ei muita. Saatiin ihan siis erityiskohtelu. Voi kun lapsemmekin ymmärtäisivät oikeasti olevansa erityiskohtelussa ja tärkeitä.

Hajanaisia ajatuksia. isompiin ei tänään taivu.

13.9.2010

syksyistä





Mökillä
on syksy pidemmällä kuin kotona. Metsässä maavärejä, vähän haalistunutta ruskaa sumussa ja sateessa. Kuvista ei tullut tarkkoja oikeista kohdista, mikä harmittaa vähän. Olisi ollut paljon kuvattavaa, mutta lauantaina satoi ja sunnuntaina tehtiin syystyöt. Lauantaiaamuna ennen sadetta oli hieno valo järvellä. Vain kaksi kärpässientä, ei yhtään kanttarelleja tai rouskuja.

Perjantai-iltana näkyi vähän tähtiä kun pääsimme perille, mutta lauantaina oli ihan säkkipimeää, kun oli sumuista.

Autossa virkkasin lätsää koko kotimatkan. Olkapää oli vähän jumissa sen jälkeen, mutta 2/3 tuli tehdyksi.


Kotona
syksy oli pudottanut hillo-omenat puusta. :( Nyt tulee kiire keitellä ne ennenkuin pilaantuvat.

Nurkissa koliseee ahdistuspeikko. Olen ymmälläni sen kanssa. Toivoisin, että sen voisi vain ajaa luudalla ulos, mutta se ei ole niin helppoa. Osa asioista junnaa paikallaan ja toisista löytyy vain lisää kipupisteitä. Jos edes tietäisin mitä itse haluan, voisin pokea jalkaa ja huutaa.

7.9.2010

Tantta?


Luin joskus että keski-ikäiset tantat ripustelee kransseja ulko-oviinsa. Joo. No, viiskymmentä lähestyy, sukupuoli on oikein, että kai sitten olen keski-ikäinen tantta. Minkäs sille voi. ;) Ja voihan tästä ottaa ilon irti. Kranssit vaihtuu vuodenaikojen mukaan ja niitä on kiva värkätä. Joskus tosin on tuskaa, kun en löydä sellaisia materiaaleja kun haluaisin. Kranssipohja on tällä kertaa vanha, jo pariin kertaan kierrätetty. Niinirusetti on ollut siinä jo pidempään (tiukasti liimattu, en jaksanut repiä irti), keltainen nauha vielä pääsisäisestä jäljellä. Lehdet ja oranssin orgazanauhan ostin Tiimarista, kun niihin satuin törmäämään siellä eilen.

Sellaisia Tiimarin tekomarjajuttuja en suosittele ulkokoristeisiin. Laitoin niitä yhtenä jouluna ja linnut kävi syömässä niitä oikein urakalla. :( Mahtoi tulla styroksista mahanpuruja raukoille.


Postilaatikossa oli tänään ruttuinen paketti. (Ruttuinen, kun joutui sinne hesarin seuraksi. Unohdin sen hakea aamulla sisälle.) Paketista paljastui netistä tilaamaani lankaa. Netistä tilaaminen on aina pieni riski, kun ei voi etukäteen hiplailla ja valita tuntuman perusteella. Odotin kierteistä lankaa kuvien perusteella, ja sitä se on. Käteen ei ainakaan kutita yhtään. lanka näyttää siltä, että siitä vois tehdä palmikoita reikiä ja kirjoneuletta ja kaikki näyttäis hyvältä. :D Ihkua siis. Nyt vaan alta ne kolme projektia pois, niin pääsee näiden kimppuun. (Ainoa huoleni on ärsyttävän epätasainen käsialani. toivottavasti se vähän tasaantuu näitä neuloessa.) Lanka on Lana Gatton Perlata d'Australia, merinovillaa. Kuva ei tee ihan täysin oikeutta lankojen väreille. Ainoa likimain oikean näköinen on salamalla otettu, ulkonakaan ei valo riittänyt väreihin.

On se syksy ihan just tässä.

Edit. Sitä lankaa voi tilata täältä.

5.9.2010

Omppuja


Televisioonissa sanottiin, että omenat pitää poimia puusta ennen kuin ne putoaa maahan. Kilttinä tyttönä aloitin tänään. Kaivoin tikkaat esiin ja ensimmäinen korillinen on poimittu. Ensimmäinen satsi hilloakin on keitetty ja syötävät omenatkin todettu kypsiksi. Nam. Tästä se taas lähtee. Luumut on vielä ihan kovia, toivottavasti tulee vielä aurinkoisia päiviä, että edes vähän kypsyisivät. Syöntiomenat on kypsimpiä tuolla kadun puolella. Pitänee raahata tikkaat jalkakäytävälle ja nyppiä niitä sieltä töihinkin. Jos vaikka huomenna. Sato on pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna, enkä osaa olla asiasta yhtään harmissani. :D

Muutaman rangon sahailin pätkiksi ja pilkoin. Pitkäksi rehahtanutta nurmea lyhentelin ja huomasin, että yksi gladiolus yrittää tehdä nuppuja. Muissa ei ollut mitään tänä vuonna. - Mukulat vaihtoon.

Iso Mörkö lähti Ruotsiin, ja minä hyräilin Hectorin kipaletta jossa "..isä meni Ruotsiin, äiti lensi taivaaseen..." vaikkei se nyt muuten ollenkaan sopinut tähän tilanteeseen. ;)

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille.

4.9.2010

Tilitystä


Haluaisin blogata kaikenlaisista kivoista asioita. Päässä pyörii monta asiaa, jotka olisi kiva laittaa tänne; erilaisia suosikkeja, astioita joita tykkään, uudet sakset, käsityöasiat ym. Blogin perustin osittain näitä elämän iloja varten. Ja sitten kuitenkaan en saa mitään kuvatuksi päivänvalon aikaan, salamalla on turha yrittääkään. Hommat jumittaa kotona ja töissä, nuorison kanssa asiat takkuaa, miehen sukulaisten kanssa aiotut suunnitelmat osuu maailman huonoimpiin aikoihin meidän kannalta. Siis monta plääh juttua päällä, ja hautaamassa kaiken kivan alleen. :(

Mitenköhän tässä saisi taas tätä päätä uuteen järjetykseen?

Kaiken lisäksi mua on ruvennut suunnattomasti ottamaan päähän ihmiset, jotka julistaa tietävänsä miten kaikkien muiden tulee elää, kuinka heidän asenteensa on se ainoa oikea ja on ihan käsittämätöntä, että joku ei pidä elämäänsä sellaisessa järjestyksessä, ettei uupuisi, väsyisi, turhautuisi, masentuisi. Että voimattomuus on ihan luuserijuttu ja mielenterveyskuntoutujat ei ainakaan saa meidän naapuriin muuttaa.

Jokainen meistä elää elämäänsä parhaan kykynsä mukaan. Kuka tahansa voi uupua tai masentua, ei siinä enää muita tarvita syyttelemään. Ja oikeasti ihan jokaisen mielenterveys voi joskus horjahtaa, raja terveen ja sairaan välillä on aika häilyvä. Että pikkuisen lisää armeliaisuutta ja suvaitsevuutta tähän maailmaan mahtuisi.

Marmatuksen päälle pieni positiivinen pilkahdus. Ostin töihin uudet sisäkengät. Ei ihan sataprosenttiseti mun vaatekaappiin sopivaa väriä, mutta ihanat jalassa. (Paitsi että olisi saanut olla puoli numeroa isommat, iltapäivästä vähän painaa. Onneksi on toivoa, että venyvät vähän ajan mittaan.) Väri nyt kuitenkin menee farkkuihin ja vihreisiin, ja olen noita mustien housujen kanssakin pitänyt. Vanhat kulahtaneet, pohjasta kuolleet, alunperin tosi mukavat kengät tipautin vihdoin roskikseen.

Ps. Olin siskon ja sen miehen kanssa tänään Habitaressa. En ottanut kuvia sielläkään, mutta jotain ihan kivojakin juttuja oli. Ja ostin kristallin ruokahuoneen ikkunaan.

3.9.2010

Pyhän Laurin siunauskappeli








Helsinki Open -tapahtuman yhteydessä pääsi tänään tutustumaan uuteen Pyhän Laurin siunauskappeliin (Vantaalla) kappelin suunnitelleiden arkkitehtien opastuksella. Väkeä oli paljon, joten yleiskuvat jäi sisällä ottamatta. Mutta olin kyllä vaikuttunut. Nostan hattua sille, miten hyvin nuoret suunnittelijat olivat osanneet eläytyä surun ja hautajaisrituaalin luonteeseen. Lisäksi arkkitehtien, kuvataiteilijoiden, kalustesuunnittelijan ja maisema-arkkitehtien työ sulautui yhdeksi harmooniseksi kokonaisuudeksi.

Menkää ihmeessä käymään, jos vain saatte tilasuuden. Siis muutenkin kuin hautajaisiin. On se niin hieno.

Argh. yksi kuvista ei kertakaikkiaan millään lataudu. :(