Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.

31.12.2017

Vuoden vaihtuessa



Tämä vuosi on taas ollut omanlaisensa. Ylihuomenna, uuden vuoden käynnistyessä, taaperran taas arkisen työni pariin. Toivon, että syksyn vapaa kantaa tästä vielä pitkälle eteenpäin positiivisessa mielessä. Ihan levollisin mielina ainakin tällä hetkelä olen töihin menossa, vaikka sillä suunnalla ei ilmeisesti meno ole ainakaan rauhoittunut.

Kuvassa enkelin ja siskon tekemän lyhdyn alla on syksyllä nypläämäni pitsiliina. Sain sen  ommelluksi kankaaseen kiinni syksyn viimeisillä kurssikerroilla. Hämärässä otettu kuva ei ole kaiklta osin tarkka, mutta olen ylpeä tästä telkeleestäni. :)

Vuoden viimeiset arkipäivät vietin taas Oriveden opistolla kansanlaulukurssilla. Oli oikein onnistunut kurssi sekä mukavia ja taitavia kurssilaisia seurana. Opekin loistavaa laatua, joten hyvä mieli jäi tästä reissusta.

Valoa, iloa ja onnea kaikkien lukijoiden vuoteen 2018!

25.12.2017

Vuoden lähestyessä loppuaan...



Blogitauko taas venähti. Olen ollut syksyn kotosalla (vuorotteluvapaalla) ja kuvittelin päivittäväni blogia paljon useammin. Niin ei vaan käynyt. Kävin nypläyskurssilla, ja aikaansaannokseni pitäisi kuvata kunnon kameralla, että saisin kuvat tänne. Neuloin joululahjasukat, jotka odotti pitkään päättelyä, ja sitten ne sujahti pakettiin kuvaamatta. Kaksi paria sukkia Regian Arne&Carlos-langasta. Toiset oranssinpunaiset, toiset sinisävyiset. Hassua, miten paljon värjäys vaikuttaa neuletuntumaan. punaisempaa oli muistaakseni miellyttävämpi neuloa, mutte siniset oli ehdottomasti kauniimmat väritykseltään. Sinistenkin neuletuntuma parani huomattavasti, kun vaihdoin harmaat tuntemattomat puikot HiyaHiyan puikkoihin. Toiset kokoa mies (ei jättisuuri) toiset kokoa nainen.

Vuorotteluvapaan aikana on ajatuksia juossut päässä, ja välillä ollut juoksenmatta. Syksyyn mahtui kaikenlaista; Kuopus muutti pois kotoa, kuorolla oli paljon ohjelmaa, ja nypäsin pitsiä. Kesä ja alkusyksy meni pihaa kaivellessa. Kädessä on jotain vikaa, mutta terveyskeskus ei siihen alkuperäiseen ole oikein ottanut kantaa, lähetti fysioterapeutille, joka puolestaan ei kovin montaa kertaa haunnut tavata. Loppuvuodeta löytyi jännetupen tulehdus, joten se nyt vähän rajoittaa käsitöihin heittäytymistä. Koitan lepuuttaa kättä työkuntoon.

Kuvassa on kadun viereisessä pensaassa oleva pienenpieni linnunpesä, nyrkkiäni pienempi. Huomasin sen vasta lehtien pudottua, joten ei ole mitään käsitystä, kuka noin pienessä pesässä on asustellut.

Joulua on vietetty perheen voimin, nuorisokin oli aaton tässä, tänään iltapäivällä talo tyhjeni, kun tytär miehineen lähti anoppilaansa ja kuopuskin poistui kämpilleen. Huomenna vielä tavataan, kun mennään miehen siskolle syömään kaikkien ruokien loppuja ja laulamaan joululauluja. Välipäiviksi olen järjestänyt itselleni kurssiohjelmaa ja tammikuun alussa marssitaan sitten taas töihin.