Jätäthän merkin käynnistäsi kommenteihin. Kiitos.

18.2.2012

Blaah. :(



"Tää taitaa olla niitä purkuhommia vaan, a-aa, purkuhommia vaan..." - Mikko Alataloa lainatakseni. :(

Eli purkuun menee. Toi kenno-osuus yläosassa on kiva, mutta mikään muu ei toimi. Otin A liian ison koon B ihan väärän mallin. Jo aloittaessani oli epäilyksiä siitä, että tää malli ei ole ihan mun, mutta oli niin kova hätä päästä neulomaan, että kuvittelin asian korjaantuvan matkan varrella. No ei korjaannu. Kun kappaleissa on sama määrä silmukoita alhaalta ylös asti, ja toi kenno tietysti vetää yläosassa kappaletta kasaan, niin mitä tekee helma? Tietysti lepattaa ja lörpöttää hullun lailla (rumasti). Ja tämän piti olla se neule, joka lämmittää talvipakkasilla. Se mitään lämmittäisi, kun tuuli puhaltaa sisään ja ulos miten tahtoo tuolta helmasta.

Uuden mallin metsästys on käynnissä. Joku palmikko tekisi mieli tehdä, mutta nyt ei ole vielä tullut sopivaa ohjetta vastaan. Haluan ohjeen, joka on tehty tälle langalle, ettei tarvi suunnatonta määrää laskutoimituksia silmukoiden ja kerrosten selvittämiseksi. (Dropsin Alpacaa, tässä kaksinkertaisena)

Totuus on se, että toi ryömii nyt kopan pohjalle häpeämään. Esiin otetaan jo kauan jonossa olleet langat ja pannaan lapaset puikoille. Mallikin on löydetty. Paljastan sen, kun (jos) löydän alkuperäisen inspiraation lähteen bittiavaruudesta. (Huh. Järkytyin, kun tajusin, kuinka kauan noikin langat on odottaneet tuolla kaapissa, raukat.)

Täällä virtuaalimaailmassa on vähän hiljaista. Olen viimeiset viisi viikkoa töissä yrittänyt hoitaa omat hommat ja esimieheni esimiestehtävät ja juoksevat kiireelliset työasiat ko. henkilön potiessa jotakin kamalaa pitkäaikaistä köhinää. Luen kyllä blogejanne, mutta eipä ole ollut kamalan suurta tarvetta hakea enää virtuaalisisältöä elämään tämän hässäkän lisäksi. Toisaalta on ollut palkitsevaa saada hurjan paljon aikaan tällaisessa ajanjaksossa.

Katolla paukkuu. Kattorempan pitäisi valmistua tänään.

5 kommenttia:

Rouva Kameleontti kirjoitti...

Muistan sinua,
muista sinäkin itseäsi hässäkässä,
sillä se vie mennessään ja voit unohtua itseltäsi sen keskellä.
Itselläni on myös tekeillä ikuisuusvillatakki, jolle myös pitäisi etsiä jokin uusi malli;)
Onhan näitä...

morso kirjoitti...

Rouva K. Näitä riittää... pahin on esikoiselle aloitetut lastenvaunukokoiset villahousut, yhä kesken. Valmistunee tyttären tyttärelle, jota ei vielä edes haaveilla syntyväksi. ;)

Pidän kyllä itsestäni huoleta, ainaskin osittain. Juuri nyt vedän henkeä, olen oma itseni, nautin elämästä ja olemisesta.

Päivi kirjoitti...

Köhinää on olut meilläkin töissä, myös minulla. Aika sinnikästä laatua :( Oikeanlaista villatakkimallia on muuten vaikea löytää, mullakin on kokemusta purkuprojekteista...

tuike kirjoitti...

Heh. Noinkin saattaa käydä...Mä olen tosi huono purkamaan, mutta innostamattomat mallit vaan jää kesken, vuosiksi. Sitten pistän ne jonnekin kirppikselle jonkun toisen purettavaksi. Aina ne hävinny...

Eikös olekin joskus kiva olla oikein tehokas? Jos ei liian pitkään, niin siitä kyllä saa uutta puhtia elämään, tehokkuudesta.

morso kirjoitti...

Tuike, tehokkuus on oikeesti kivaa. Palkitsevaa, kun huomaa saavansa paljon ainaan. Purkaminen on pakkojuttu tällä kertaa, kun toi lanka tuntuu mukavalta. :)